Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Pyeri säämi aalmugpeivi! Buori sámi álbmotbeaivvi! Šiõǥǥ saaʹmi meeʹrsažpeeiʹv!

05.02.2021

Lauantaina 6.2.2021 juhlitaan saamelaisten kansallispäivää. Tänä vuonna juhlapäivää vietetään lähinnä etäyhteyksien päästä, johtuen vallitsevasta koronavirustilanteesta. Toivottavasti silti juhlapäivänä ja sen aattona saamen kielet kuuluisivat ja kulttuuri näkyisi mahdollisimman laajalti. Tosi asiassa kuitenkin toivoisin, että kielet ja kulttuuri näkyisivät ja kuuluisivat nykyistä enemmän myös arkipäivässä. Ja siihenhän osaltaan minun työni Saamen kielistrategia- hankkeessa pyrkii.

Näin saamelaisten kansallispäivän kunniaksi tämä blogikirjoitus julkaistaan kaikilla Suomessa ja Inarin kunnassa puhutuilla kolmella saamen kielellä sekä suomeksi. Tässä kirjoituksessa haluan tuoda esille osan siitä, mitä hankkeeseen ja sen toimenpiteisiin kuuluu tällä hetkellä.

Tässä aluksi muutoksia, jotka tulevat voimaan kansallispäivän aattona, perjantaina 5.2.:

• Inarin kunnan verkkosivuille on lisätty yhteystietoihin saamea puhuvien henkilöiden nimen viereen pieni saamenlippu. Lipun tarkoitus on osoittaa, keiden kunnan työntekijöiden kanssa voit asioida saameksi, ja millä saamen kielellä. Kun siirrät hiiriosoittimen (nuoli) lipun kohdalle, näet tekstin, joka ilmoittaa, mitä saamen kieltä tämä henkilö puhuu.
• Inarin kunnan verkkosivuille on lisätty erillinen lista saamenkielisestä henkilöstöstä toimialoittain. 
• Inarin kunnan verkkosivuille on lisätty toimialakohtaiset palautelomakkeet kaikilla kolmella saamenkielellä.

Myöhemmin tänä vuonna Inarin kunnan verkkosivujen saamen kieliversiot uudistetaan ja päivitetään ajan tasalle kokonaisuudessaan.

Toivoin kovasti, että olisin saanut kansallispäivänä julkaistua myös ohjeet siitä, miten saamenkielistä palvelua kunnasta saa. Nuo ohjeet ovat jo nyt lähes valmiit, mutta koska niitä tehdään laatu eikä aikataulu edellä, jouduin luopumaan tuosta toiveesta ja keskittymään ohjeiden hiomiseen rauhassa. Selkeä ohjeistus on kuitenkin tulossa niin kirjallisena kuin myös videona. Ohjeiden ohessa tehdään myös kunnan henkilöstölle yksityiskohtainen ohjeistus saamenkielisen palvelun toteuttamisesta, ja henkilöstölle halutaan antaa aikaa tutustua ohjeisiin ennen kuin asiakkaiden ohje julkaistaan. Näin varmistetaan, että kun alamme paremmin tiedottaa saamenkielisestä palvelupolusta, henkilöstö on asiasta ajan tasalla.

Perjantaina 5.2. julkaistaan myös kaksi uutta saamenkielisten palveluiden esittelyvideota: Suun terveydenhuollosta sekä Ivalon päiväkodin pohjoissaamenkielisestä ryhmästä Nástista. Lisäksi Viestintäpaja on koostanut vuonna 1997 Sevettijärvellä kuvatusta materiaalista videon, jossa nähdään kolttasaamelaista nuottausperinnettä ja kuullaan leuʹddia. Kaikki jo julkaistut ja tulevaisuudessa julkaistavat esittelyvideot löytyvät Inarin kunnan YouTube-kanavalta Saamenkieliset videot- soittolistalta.

Viime viikkoina on Inarin kunnan henkilöstölle järjestetty koulutuksia saamen kielistrategiaan liittyen. Kaikki kunnan työntekijät on kutsuttu koulutukseen Perehdytys saamen kielilakiin ja saamelaisten kielellisiin oikeuksiin. Kyseessä on tunnin koulutus, joita järjestetään kuutena eri ajankohtana hieman toimialan mukaan jaoteltuna. Lisäksi tulevina kahtena maanantaina järjestetään koulutus Saamenkielisen lapsiperheen kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Jälkimmäisen koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä sote-alalla saamenkielisten perheiden ja saamen kielten tilanteista ja mm. siitä, miksi nämä tilanteet eivät ole vertauskelpoisia esimerkiksi maahanmuuttajaperheisiin tai muihin kaksi- tai monikielisiin perheisiin, joissa puhutaan useampaa enemmistökieltä.

Tässä pieni pintaraapaisu Saamen kielistrategia- hankkeen tämänhetkiseen tilanteeseen. Lisää tietoa hankkeen etenemisestä voi esimerkiksi kysyä suoraan minulta, sähköpostitse anna.lumikivi@inari.fi tai puhelimitse 0403588241.

 

********

 

Lávurduv 6.2.2021 ávuduvvoo sämmilij aalmugpeivi. Taan ive juhlepeivi ávuduvvoo iänááš káidusohtâvuođâiguin koronatile tiet. Tuáivu mield kuittâg juhlepeeivi já ton ááptu sämikielah kulluuččii já kulttuur oinuuččij nuuvt vijđáht ko máhđulâš. Tuođâi mun liijká tuáivuččim, ete kielah já kulttuur oinuuččii já kulluuččii tááláást eenâb meid argâpeeivist. Já toos jieijâs uásild muu pargo Säämi kielâstrategia- haavâst viggá.

Návt sämmilij aalmugpeeivi kunnen taat blogičaalâ almostittoo puoh Suomâst já Aanaar kieldâst sarnum sämikielân sehe suomâkielân. Taan čallust mun halijdâm pyehtiđ oovdân, ete mii haahân já ton toimáid tääl kulloo.

Täst vistig nubástusah, moh puátih vuáimán aalmugpeeivi ááptu, vástuppeeivi 5.2.:

• Aanaar kieldâ viermisijđoid lii lasettum ohtâvuotâtiäđoid sämikielâ sárnoo ulmui noomâ paaldân uccâ sämilippu. Liipu tárguttâs lii čäittiđ, ete kiäi kieldâ pargeiguin tun puávtáh ášástâllâđ sämikielân, já mon sämikielân. Ko tun sirdáh säplig njuolâ liipu puotâ, te tun uáináh teevstâ, mii almoot, ete mon sämikielâ tot olmooš sárnu.
• Aanaar kieldâ viermisijđoid lii lasettum sierâ listo sämikielâlijn ulmuin toimâsuorgij mield. 
• Aanaar kieldâ viermisijđoid láá lasettum toimâsuorgij macâttâsluámáttuvah puoh kuulmâ sämikielân.

Maŋeláá taan ive Aanaar kieldâ viermisiijđoi kielâversioh uđâsmittojeh já peividuvvojeh ollásávt äigitáásán.

Mun čuuvtij tuoivum, ete liččim puáhtám aalmugpeeivi almostittiđ meid ravvuid tast, ete maht puáhtá finniđ sämikielâlii palvâlus kieldâst. Toh ravvuuh láá jo tääl masa valmâšeh, mutâ tastko toh ráhtojeh kvaliteet mield ige äigitaavlu mield, te mun karttim luoppâđ tuon tuoivust já vuáijuđ ráávhust rähtiđ taid loopân. Čielgâ ravvuuh láá liijká puátimin nuuvt kirjálii ko meid video häämist. Ravvui paaldâst ráhtojeh meid kieldâ pargeid tärhis ravvuuh sämikielâlii palvâlus olášuttem várás, já halijdep adeliđ pargeid ääigi uápásmuđ ravvuid ovdilgo almostittep äššigâsâi ravvuid. Návt visásmittep tom, ete ko tieđeetškyettip pyerebeht sämikielâlii palvâlempálgást, te pargeeh láá ääigi tääsist.

Vástuppeeivi 5.2. almostittep meid kyehti uđđâ sämikielâlij palvâlusâi oovdânpyehtimvideo: Njäälmi tiervâsvuođâtipšoost sehe Avveel peivikiäju orjâlâškielâ juávhust Nástist. Toos lasseen Viestâdempáájá lii ráhtám video materiaalist, mii lii kovvejum Čevetjäävrist ive 1997, mast uáinip nuorttâlij koldemärbivyevi já kuullâp leuʹdd. Puoh jo almostittum oovdânpyehtimvideoh láá Aanaar kieldâ YouTube-kanavast Saamenkieliset videot- suáittulistoost já tobbeen almostittep meid puátteevuođâst videoid.

Majemui ohoi ääigi láá Aanaar kieldâ pargeid uárnejum škovliittâsah säämi kielâstrategia ooleest. Puoh kieldâ  pargeeh láá puávdejum škovliittâsân Perehdytys saamen kielilakiin ja saamelaisten kielellisiin oikeuksiin (Uápistem säämi kielâlaahân já sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođáid). Koččâmušâst lii tijme pištee škovliittâs, mii uárnejuvvoo kuttâ sierâ ääigi, juohhum váhá toimâsuorgij mield. Toos lasseen puáttee kyevti vuossaargâ uárnejuvvoo škovliittâs Saamenkielisen lapsiperheen kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla (Sämikielâlii párnáá teivâm sosiaal- já tiervâsvuođâsyergist). Majemuu škovliittâs ulmen lii lasettiđ tiäđu já ibárdâs soti-syergist sämikielâlij perrui já sämikielâi tiilijn já ei. tast, ete mondiet taid tiilijd ij pyevti verdidiđ ovdâmerkkân enâmânvärrejeijeeperruid tâi eres kyevt- tâi maaŋgâkielâláid perruid, main sáárnuh eenâb ko oovtâ eenâblohokielâ.

Taa uccâ kejâstuv Säämi kielâstrategia- haavâ tááláá tilán. Lasetiäđu haavâ ovdánmist puáhtá ovdâmerkkân koijâdiđ njuolgist must, šleđgâpoostâ peht anna.lumikivi@inari.fi tâi puhelin peht 0403588241.

 

********

 

Lávvardaga 6.2.2021 ávvuduvvo sámiid álbmotbeaivi. Dán jagi ávvobeaivi dollojuvvo lagamustá gáiddusoktavuođaid bokte dálá koronavirusdili dihtii. Sávvat dattege ahte ávvobeaivve ja dan ruohttan sámegielat gullošedje ja kultuvra oidnošii nu viidát go vejolaš. Duohtaáššis sávašin, ahte gielat ja kultuvra oidnošedje ja gullošedje dálá eanet maiddái árgabeivviid áigge. Ja dasahan mu bargu Sámi giellastrategiija – prošeavtta oasil figgáge.

Nappo sámiid álbmotbeaivve gudnin dát bloggačálus almmustahttojuvvo Suomas ja Anára gielddas hállojuvvon buot golmmain sámegielain ja maiddái suomagillii. Dán čállosis háliidan buktit ovdan juoidá das, mii prošektii ja dan doaimmaide dán háve gullo.

Dás vuos álggos nuppástusat, mat bohtet fápmui álbmotbeaivve ruohttan, bearjadaga 5.2.:

• Anára gieldda neahttasiidduide lea lasihuvvon oktavuođadieđuide sámegiela hálli olbmuid nama báldii smávva sámeleavga. Leavgga dárkkuhussan lea čájehit, geaid gieldda bargiiguin sáhtát doibmet áššiidat sámegillii, ja mainna sámegielain. Go sirddát sáhpána njuola leavgga ala, oainnát teavstta, mii almmuha, man sámegiela dát olmmoš hállá.
• Anára gieldda neahttasiidduide lea lasihuvvon sierra listá sámegielat bargiin doaibmasurggiid mielde. 
• Anára gieldda neahttasiidduide leat lasihuvvon doaibmasurggiid mielde máhcahatskovit buot golmmain sámegielain.

Maŋŋelis dán jagi Anára gieldda neahttasiidduid sámegielat veršuvnnat ođasmahttojit ja beaiváduvvojit áiggi dássái oppalaččat.

Sávven garrasit, ahte livččen beassan álbmotbeaivve almmustahttit maiddái rávvagiid das, man láhkai sámegielat bálvalusaid gielddas oažžu. Duot rávvagat leat juo dál measta gárvásat, muhto go dat dahkkojit kvalitehta iige áigetávval ovddimužžan, de fertejin luohpat duon sávaldagas ja vuodjut ráfis rávvagiid spárvemii. Čielga rávvagat leat goittotge boahtimin nu čálalažžan go maiddái videon. Rávvagiid olis dahkat maiddái gieldda bargiide dárkilut rávvagiid sámegielat bálvalusaid ollašuhttimis, ja háliidit addit bargiide áiggi oahpásmit rávvagiidda ovdalgo áššehasaide dárkkuhuvvon rávvagat olggosaddojit. Ná sihkkarastit, ahte go álgit buorebut dieđihit sámegielat bálvalusbálgá birra, bargoveahka lea áššis áiggi dásis.

Bearjadaga 5.2. almmustahttojit maiddái guokte ođđa sámegielat bálvalusaid ovdanbuktinvideo: Njálmmi dearvvasvuođafuolahusas sihke Avvila beaiveruovttu davvisámegielat joavkkus Násttis. Lassin Viestintäpaja lea čohkken jagi 1997 Čeavetjávrris govvejuvvon materiálas video, gos lea oaidnimis nuortalaččaid nuohttunárbevierru ja gullamis leuʹdd. Buot juo olggosaddon ja maiddái boahttevaš ovdanbuktinvideot gávdnojit Anára gieldda YouTube-kanálas Sámegielat videot-čuojahanlisttás.

Maŋimuš vahkuid áigge leat Anára gieldda bargovehkii lágiduvvon skuvlejumit sámi giellastrategiija olis. Gieldda buot bargit leat bovdejuvvon skuvlejupmái Oahpásmuvvan sámi giellaláhkii ja sámiid gielalaš vuoigatvuođaide. Gažaldagas lea diimmu skuvlejupmi, mat lágiduvvojit guđa sierra áigge vehá doaibmasuorggi mielde juogademiin. Lassin boahttevaš guovtte vuossárgga lágiduvvo skuvlejupmi Sámegielat mánnábearraša deaivideapmi sosiála- ja dearvvasvuođasuorggis. Maŋit skuvlejumi dárkkuhussan lea lasihit dieđu ja áddejumi sámegielat bearrašiid ja sámegielaid dili birra sode-suorggis ja ee. das, manin dát dilálašvuođat eai leat veardádallangelbbolaččat ovdamearkan sisafárrejeaddjibearrašiidda dahje eará guovtte- dahje máŋggagielat bearrašiidda, gos hállet moanaid eanetlogugielaid.

 

********

 

Sueʹvet 6.2.2021 juuʹhlʼjet saaʹmi meersažpeeiʹv. Tän eeʹjj juʹhllpeeiʹv juuʹhlʼjet jeänaš ougglõsõhttvuõđi ǩeeʹjjest, koronavirusvueʹjj diõtt. Tuäiv mieʹldd juʹhllpeeiʹv da tõn käänan kuuitâǥ sääʹmǩiõl kollʼjeʹče da kulttuur kuâsttjeʹče veiddsumus mieʹldd. Tuõđi kuuitâǥ tuäivčem, što ǩiõl da kulttuur kuâsttjeʹče da kollʼjeʹče ânnʼjõõžž jäänab še arggpeeiʹvest. Da tõõzz-i muu tuâjj beäʹlstes Sääʹm ǩiõllstrategia- haʹŋǩǩõõzzâst pârgg.  

Nääiʹt saaʹmi meersažpeeiʹv cisttân tän blogiǩeeʹrjtõõzz õlmstââʹttet pukin Lääʹddjânnmest da Aanar kååʹddest mainstum koolmin sääʹmǩiõlin di lääddas. Tän ǩeeʹrjtõõzzâst haaʹlääm puʹhtted õuʹdde vueʹzz tõʹst, mii haʹŋǩǩõʹsse da tõn tooiʹmid tän poodd kooll.  

Täʹst vuõššân muttâz, kookk puäʹtte viõʹǩǩe meersažpeeiʹv käänan, piâtnâc 5.2.:

• Aanar kååʹdd neʹttseeidain õhttvuõtt-teâđaid lie lââʹzztum sääʹmǩiõl mainsteei oummui nõõm paʹldde siõm sääʹmliipp. Liipp jurddjen lij čuäʹjted, ǩeäi kååʹdd tuâjjlaivuiʹm vuäitak äʹššeed säämas, da koonn sääʹmǩiõʹlle. Ko seerdak kursoor (njuõl) liipp puõtt, vuäinak teeʹkst, kååʹtt iʹlmmat, koonn sääʹmǩiõl tät ooumaž maainast.
• Aanar kååʹdd neʹttseeidaid lij lââʹzztum pååđ listt sääʹmǩiõllsaž tuâjjlažkååʹddest toiʹmmsuõʹrji meâldlânji. 
• Aanar kååʹdd neʹttseeidaid lie lââʹzztum toiʹmmsueʹrj meâldla maacctõslomaakk pukin koolmin sääʹmǩiõlin.

Aanar kååʹdd neʹttseeidai sääʹm ǩiõllversioid oođeet da peeiʹvtet obbnes ääiʹj tässa mâʹŋŋlubust tän eeʹjj.  

Tuäivam čuuʹt, što leʹjjem vuäǯǯad meersažpeiʹvven õlmstâʹtted še vuäppõõzzid tõʹst, mõõnn nalla sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz kååʹddest vuäǯǯ. Täk vuäppõõzz lie sõrgg juʹn valmmâž, leša ko tõid tuejjeet tääʹss ij-ka äiʹǧǧtaull õõudâst, jouʹddem luõvted tuõivvjest da vuäjjned vuäppõõzzi raajjma rääuhast. Čiõlgg vuäppõs lij kuuitâǥ pueʹttmen nuʹtt ǩeerjlânji ko videon. Vuäppõõzzivuiʹm palddlõõžži tuejjeet še kååʹdd tuâjjlažkådda tääʹrǩes vuäppõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz uʹvddmest, da tuâjjlažkådda haaʹleet uʹvdded ääiʹj tobdstõõttâd vuäppõõzzid õuʹddel ko äʹššniiʹǩǩi vuäppõõzz õlmstââʹttet. Nääiʹt ainsmââʹttet, što ko äʹlǧǧep pueʹrben teâđted sääʹmǩiõllsaž kääzzkõspälggaz pirr, tuâjjlažkåʹdd lij ääʹššest ääiʹj tääʹzzest.

Piâtnâc 5.2. õlmstââʹttet še kuõʹhtt ođđ sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi čuäʹjtõõllâmvideo: Njääʹlm tiõrvâsvuõtthuâlast di Âʹvvel peiʹvvpääiʹǩ tâʹvvsääʹmǩiõllsaž jooukâst Nástist. Lââʹssen Viestintäpaja lij noorrâm eeʹjjest 1997 Čeʹvetjääuʹrest norrum materiaalâst video, koʹst vueiʹnet nuõrttsäʹmmlai nueʹttemäʹrbbvuõđ da kuulât leeuʹd. Puk juʹn õlmstõttum da puäʹđlvest õlmstâʹttma pueʹtti čuäʹjtõõllâmvideo käunnʼje Aanar kååʹdd YouTube-kanaalâst Saamenkieliset videot- såittliistâst.

Mââimõs neäʹttlin lie Aanar kååʹdd tuâjjlažkådda jäʹrjstum škooultõõzz sääʹm ǩiõllstrategia kuõskeeʹl. Puk kååʹdd tuâjjla lie koččum škooultõʹsse Härjjnâttmõš sääʹm ǩiõll-läkka da säʹmmlai ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid. Kõõččmõõžžâst lij čiâss piʹštti škooultõõzz, koid jäʹrjstet kuttân jeeʹres äiʹǧǧen siõmmna toiʹmmsueʹrj mieʹldd juâǥǥtõllum. Veâl pueʹtti kuõiʹt vuõssaarǥ jäʹrjstet škooultõõzz Sääʹmǩiõllsain päʹrnnpiârrjin kaaunõõttmõš sosiaal- da tiõrvâsvuõttsueʹrjest. Mââimõs škooultõõzz mieʹrren lij lââʹzzted teâđ da fiʹttjõõzz soti-sueʹrjest sääʹmǩiõllsai piârrji da sääʹmǩiõli vuõʹjjin da jm. tõʹst, mõõnn diõtt täk vueʹjj jie ââʹnet veʹrddõõllâd õuddmiârkkân jânnmasiʹrddipiârrjid leʹbe jeeʹres kuõiʹt- leʹbe määŋgǩiõllsaž piârrjid, koin mainstet mäŋgg jäänbõsǩiõl.

Täʹst siõmkooskaž Sääʹm ǩiõllstrategia- haʹŋǩǩõõzz tän poddsaž vuâkka. Lââʹzz teâđ haʹŋǩǩõõzz õuddnummšest vuäitt håʹt mâka kõõččâd vuõiʹǧǧest muʹst, neʹttpååʹšt mieʹldd anna.lumikivi@inari.fi leʹbe teʹlfoonin 0403588241.

 

Kuva / Kove / Govva / Snimldõk:

Saamelaiskäräjät / Sämitigge / Sámediggi / Sääʹmteʹǧǧ