Kukkia, suojaa ja surinaa – vinkkejä pölyttäjäystävälliseen pihaan

15.09.2026

Kukkia, suojaa ja surinaa – vinkkejä pölyttäjäystävälliseen pihaan



 

Pölyttäjistä

Suomessa kukkivien kasvien pölytyksestä vastaavat hyönteiset kuten mehiläiset, kimalaiset ja perhoset.
Pölyttäjähyönteiset tarvitsevat ravinnokseen kukkakasvien kukintojen mettä, siitepölyä tai molempia.
Pölyttäjän pistäytymiset kukissa johtavat monesti pölytykseen, kun hyönteisen kuljettama siitepöly päätyy
kukan emilehdelle. Pölytyksen myötä kasvi voi muodostaa siemeniä ja hedelmiä tai marjoja.
Esimerkiksi mustikka ja muut luonnonmarjat hyötyvät merkittävästi hyönteispölytyksestä, sillä se lisää
marjojen määrää, kasvattaa niiden kokoa ja takaa tasalaatuisemman sadon.

Pölyttäjien määrissä tapahtuu vuosittain vaihtelua. Tänä kesänä toteutetussa kansalaisseurannassa päiväperhosia
ja kimalaisia on havaittu Suomessa aiempia vuosia runsaammin. Suuremmassa mittakaavassa luonnonvaraisten
pölyttäjien määrät ovat vähentyneet monin paikoin. Pölyttäjien vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa
elinympäristöjen ja ilmasto-olosuhteiden muutokset sekä vieraslajien leviäminen.

Yksinkertaisin teoin voimme vaikuttaa pölyttäjien menestymiseen ja elinvoimaisuuteen omassa ympäristössämme.
Syksyn tullen on hyvä hetki pysähtyä miettimään, löytyykö omasta lähiympäristöstä pölyttäjille sopivia
talvehtimispaikkoja ja ravintoa kevään koittaessa.

Vinkkejä pölyttäjäystävälliseen pihaan:

Vähemmän siistimistä – Ravinnon lisäksi pölyttäjät tarvitsevat monipuolisesti suojaa ja pesäpaikkoja.
Liian siististä ja hoidetusta ympäristöstä ei löydy näitä tärkeitä piilopaikkoja. Luonnontilainen alue, lahopuut,
pieni risukasa tai syksyllä maahan jätetyt kasvinvarret ja muut kuolleet kasvinosat voivat tarjota pölyttäjille
arvokkaita pesä- ja talvehtimispaikkoja.

Kukista mettä ja siitepölyä pölyttäjien ravinnoksi – Lisää pihallesi pölyttäjäystävällisiä kukkakasveja.
Mieluiten niin, että kukkivia kasveja, ja siten myös ravintoa pölyttäjille, olisi koko kasvukauden ajan syksyyn asti.
Tätä kutsutaan kukkajatkumoksi! Kasvit voivat olla hyötykasveja kuten herukkapensaita, kukkaistutuksia kuten
kehäkukkaa tai akileijoja tai vaikka kukkivia yrttejä. Suosimalla Suomessa ja paikallisesti luontaisesti esiintyviä
kasveja valitset lajeja, jotka menestyvät todennäköisesti myös omalla pihallasi.

Tutustu pölyttäjäkasveihin: Pölyttäjäkasviopas - Suomen luonnonsuojeluliitto

Perusta mesibaari kuten kukkaniitty kotipihalle – Niitty on avoin ympäristö, jossa kasvaa luonnonvaraisia
kukkivia kasveja ja ruohoja. Niitä muodostuu perinteisesti niittämisen tai laidunnuksen seurauksena.
Niityn voi perustaa myös omalle pihalle. Se voi olla pinta-alaltaan laaja tai vaikka pieniä laikkuja siellä täällä.
Niitty kannattaa perustaa ravinneköyhään maaperään valoisalle ja kuivalle paikalle. Monin paikoin maaperän
muokkaus sekä kalkitus ja hiekan lisääminen ovat tarpeen. Monien niittykasvien siemenet voi kylvää näin syksyllä
tai maata voi nyt muokata ravinneköyhemmäksi ja kylvää siemeniä lumien sulettua keväällä.

Jos pihallasi kasvaa niittylajistoa, poutaisella syyssäällä on hyvä niittää kasvillisuutta, antaa siemenien varista
itsestään tai käsin avustaen maahan ja lopuksi korjata loput kasvinosat pois, jotta maaperä pysyy niittykasveille
otollisena kasvualustana.


Vinkkejä niityn perustamiseen:
Niitty | Martat
Perusta värikäs kukkaniitty. Marttaliitto ry 2021. by Marttaliitto - Issuu
Villi Vyöhyke - Niittyopas (Luku 2 Niityn perustaminen)