Seminaari kolttasaamelaisten historiasta, kulttuuriperinnöstä ja psykologisesta tuesta
Haluaisitko kartuttaa tietoasi kolttasaamelaisten elämästä, kulttuurista ja asemasta, sekä koltansaamen kielestä ja kielen ja yhteisön sidonnaisuudesta historian kautta? Oletko kiinnostunut oppimaan lisää kulttuurien moninaisuudesta, pohjoisten rajaseutujen kolonialismista, sekä valtioiden rajojen vetojen vaikutuksista alkuperäiskansaan, heidän kulttuuriin, hyvinvointiin ja elintapoihin? Nyt sinulla on mahdollisuus päästä osallistumaan ainutlaatuiseen seminaariin, jossa käsitellään näitä aiheita kolttasaamelaisten näkökulmasta.
Seminaari kolttasaamelaisten historiasta, kulttuuriperinnöstä ja psykologisesta tuesta järjestetään Inarissa 27.2.–28.2.2026. Perjantaina luvassa on mielenkiintoinen ja monipuolinen kattaus luentoja ja paneelikeskustelua alansa asiantuntijoilta. Seminaari on kaikille avoin ja ilmainen, ilmoittauduthan siis mukaan mikäli aihe sinua kiinnostaa! Ohjelma alkaa klo 11:00 Saamelaiskultturikeskus Sajoksessa ja päättyy klo 18:15. Seminaarin kieli on englanti simultaanitulkkauksella suomeksi ja norjaksi. Seminaari jatkuu lauantaina Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokassa kolttasaamelaisten yhteisölle tarkoitetulla käytännön työpajalla, jossa sukelletaan sukututkimuksen kautta omaan taustaan ja historiaan.
Ilmoittautuminen seminaariin on auki 19.1.–2.2.2026 osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/AEC3936647806EDB
Seminaariin järjestetään yhteiskyydityksiä Inarin ja Eteleä-Varangin kuntien alueelta ilmoittautumislomakkeella kerätyn tarpeen ja resurssien mukaan. Kolttasaamelaisen yhteisön jäsenille tarjotaan majoitus Vasatokassa perjantain ja lauantain välisenä yönä.
Alta löydät seminaarin ohjelman ja tietoa luennoista ja aikatauluista englanniksi. Seminaarin yksinkertaistetun aikataulun voit ladata suomeksi, norjaksi ja englanniksi alempaa.
Seminaarin ohjelma
Lataa ohjelma PDF-tiedostona tästä.
Lataa seminaarin yksinkertaistettu aikataulu suomeksi, norjaksi ja englanniksi tästä.
Perjantai 27.2.2026
Seminaarin luentoaiheita
Making and Crossing Borders in Finnish Petsamo
Exclusion and inclusion of Skolt Saami in Finnish national strategies 1918-1940
Peter Stadius
Professor in Nordic Studies, University of Helsinki
Research Director, CENS
Vanishing Natives? Skolt Saami, Finnish Travel Writers, and Borders
Janne Lahti, PhD
Project leader (Petsamo: A Finnish Settler Colony; Kone Foundation)
Assistant professor of general history (title of docent) University of Helsinki
Reseacher, Linnaeus University
Crossing Borders in the Finnish Literary Representations of Pechenga
Elina Arminen
Senior University Lecturer at University of Eastern Finland
Borders, families and sijds.
Sonja Tanhua, PhD
Post doc researchers at Petsamo: A Finnis Settler Colony -project;( Kone Foundation.), University of Helsinki
Drawing borders, silencing languages: The sociolinguistic history of Skolt Saami societies 1850s‒2020s
In this presentation, I will describe the changes in language skills, education, and language attitudes of the Skolt Saami between the 1850s and 2020s and analyze the reasons for these changes. The Skolt Saami have been a highly multilingual people, and for a long time, they saw multilingualism as a positive value, as it helped individuals to cope in varying situations and contexts. The same ideology was dominant in connection to the value given to schooling and education in general, even though this was only available in majority languages. From World War II, in Norway even before, language attitudes began to change rapidly and the nationalistic ideal of monolingualism started to gain ground. To learn other, larger languages was viewed as more important than knowing Skolt Saami. This was caused by forced assimilation, which was practiced especially in schools from the early twentieth century on, and by negative attitudes of the majority populations, especially peer groups. In Soviet Union this was connected to several forced relocations and, during Stalin’s era, genocide-like mass executions of Saami intelligentsia. Since the late twentieth and early twenty-first century language attitudes have started to change yet again, and an active language revitalization process has started in Finland, and there are similar plans in Norway.
This presentation is based on two published analyses of existing older sources and present-day interviews by Taarna Valtonen and Markus Juutinen published in 2024 and 2025.
Taarna Valtonen
Senior researcher, University of Turku / Research Council of Finland
Associate Professor (Title of Docent) Giellagas Institute, University of Oulu
Taarna Valtonen, PhD, is Associate Professor (Title of Docent) of Sami language at the Giellagas Institute for Saami Studies at the University of Oulu, currently working as a senior researcher at the University of Turku. She is one of the researchers on the research project Skolt Saami Grammar for the Skolt Saami funded by the Research Council of Finland. Her research interests lie, in general, in the field of multidisciplinary Saami Studies with a focus on linguistics, history, folkloristics, and cultural studies. It is characteristic of her work to offer a wide understanding and historical contextualization of the topic and subjects under study, and she always attempts to interpret the research materials from a Saami point of view.
Skolt Saami dialects
In this presentation, I will present an overall picture of Skolt Saami dialects. At the beginning of 20th century Skolt Saami was spoken in seven sijdd's. Skolt Saami dialects can be into two groups: inland dialects, which where spoken in the sijdds of Suõʹnnʼjel (Suonikylä), Njuõʹttjäuʹrr (Nuortijärvi) and Sââʹrves (Hirvasjärvi), and the coastal dialects, which where spoken in the sijdds of Njauddâm (Neiden), Paččjokk (Paatsjoki, Pasvik), Peäccam (Petsamo) and Mueʹtǩǩ (Muotka). In this presentation I will concentrate on the dialects of Njauddâm, Paččjokk–Peäccam, which is spoken nowadays mainly in Southern Aanar (Inari), as well as on the Suõʹnnʼjel dialect, which is spoken mainly in the Čeʹvetjäuʹrr (Sevettijärvi) region. I focus on the features that distinguish dialects from each other.
Markus Juutinen, PhD
Markus Juutinen, PhD, is University Lecture of Skolt Saami at the Giellagas Institute for Saami Studies at the University of Oulu, currently working also as a researcher at the University of Turku. He is one of the researchers on the research project Skolt Saami Grammar for the Skolt Saami funded by the Research Council of Finland. His research interests lie, in the field of Saami Studies with a focus on language contacts language history, sociolinguistics, as well as history and culture of Skolt Saami.
Lauantai 28.2.2026
Lisätietoa
Joni Gauriloff
hankepäällikkö Inarin kunta, Oummu rââst raaj -hanke
joni.gauriloff@inari.fi
+358 40 5742143
Tulosta sivu