Asumisterveys
Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan asunnon ja muun sisätilan ilman tulee olla sellaista, ettei siitä aiheudu tilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnon tai muun sisätilan ilman laatuun vaikuttavat mm. ilmanvaihto, ilman lämpötila ja kosteus, melu sekä rakenteiden kunto.
Kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluu valvoa asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisiä olosuhteita. Asunnoissa tarkastuksien perusteena on asukkailta tullut valitus asunnossa esiintyvästä terveyshaittaepäilystä. Oleskelutilojen, kuten koulut ja päiväkodit valvontaa tehdään ennalta laaditun suunnitelman pohjalta.
Lämpötila ja kosteus
Asunnon oikea lämpötila on tärkeä tekijä asumisterveydessä. Tavallisesti sisäilma koetaan miellyttävimpänä lämpötilan ollessa + 20 - 22 °C. Asunnon lämpötilan tulee olla vähintään +18 °C.
Asuntojen ja muiden vastaavien oleskelutilojen sisäilman lämpötilalle on määritelty ohjearvot
STM:n asumisterveysohjeessa.
Asumisterveysohjeen mukaan sisäilman suhteellisen kosteuden tulisi olla noin 20 - 60 %. Sisäilman liiallinen kosteus voi aiheuttaa veden tiivistymistä asunnon pintarakenteisiin ja aiheuttaa rakenteeseen homevaurion. Liian kuiva sisäilma voi aiheuttaa ihon ja limakalvojen kuivumista.
Ilmanvaihdon toimiessa hyvin;
- sisäilma on raikkaan tuntuista ulkoa sisälle tultaessa
- kosteus ei tiivisty ikkunoihin tai muihin sisärakenteisiin
- pyykki kuivuu alle vuorokaudessa ja säilyy raikkaan tuoksuisena
- pesutilat kuivuvat saunomisen jälkeen seuraavaan aamuun mennessä
- kerros- ja rivitaloissa hajut eivät leviä huoneistojen välillä
- ikkunoiden puutteellisista tiivistyksistä
- rakenteiden ilmavuodoista
- väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä
- liian suurista ilmavirroista
- sisäpuolisten rakenteiden liian alhaisista lämpötiloista
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjearvot päivä- ja yöajan melutasoille sisätiloissa. Asuinhuoneissa, majoitustiloissa, päiväkodeissa ja opetushuoneistoissa keskiäänitason ohjearvo päivällä on 35 dB. Yöajan ohjearvo on 30 dB. Asunnon muissa tiloissa ja keittiötiloissa sallitaan päivällä korkeammat tasot, ohjearvo on sekä päivällä että yöllä 40 dB. Kokoontumis- ja opetushuoneistoille ei ole annettu yöajan ohjearvoja.
Lisätietoa melusta ja ohjearvoista löydät STM:n asumisterveysohjeesta.
Asunnontarkastuksia tehdään etupäässä niissä tapauksissa, kun asunnossa ei havaita mitään näkyvää vauriota ja asukkaat sairastelevat asunnossa. Oireet tuntuvat liittyvän asuntoon ja helpottavat muualla. Terveydensuojelutarkastaja arvioi kussakin tapauksessa, minkä tyyppiset mittaukset ovat tarpeen.
Mikäli kyseessä on kerros- tai rivitalossa ja useassa asunnossa esiintyvä ongelma niin resurssien rajallisuudesta johtuen terveydensuojelu-viranomainen velvoittaa kiinteistönomistajan yleensä teettämään laajemman selvityksen alan yrityksellä. Esimerkiksi ilmanvaihto-ongelmat saattavat koskea koko taloa.
Terveydensuojelulain 50 §:n nojalla kunta voi periä maksun asunnosta ja muusta oleskelutilasta aiheutuvan terveyshaitan selvittämiseen liittyvästä näytteenotosta, mittauksesta, selvityksestä ja tutkimuksesta. Maksu peritään todellisten kustannusten mukaan kiinteistön omistajalta, esimerkiksi taloyhtiöltä tai omakotitalon omistajalta.
Ensimmäinen asunnontarkastus on maksuton sisältäen pienehköt mittaukset, joiden perusteella arvioidaan lisätutkimusten tarve.
Huono sisäilma voi johtua monesta muustakin syystä kuin home- ja kosteusvauriosta. Sisäilmaa pilaavat mm. tupakointi, huono ilmanvaihto, lemmikkieläimet sekä rakennus-materiaaleista ja huonekaluista erittyvät hajut.
