Teknisen johtajan vastine Nanguniemen hotellihankkeesta saapuneeseen kirjeeseen

20.05.2026

Suomen Saamelaisnuorten (SSN) ja Kestävä kaavoitus Inari -liikkeen avoin Instagramissa julkaistu kirje on toimitettu tiedoksi Inarin kuntaan ja saatteena olleessa viestissä on toivottu asiasta avointa keskustelua. Kirje on julkaistu myös 20.5.2026 paikallislehti Inarilaisessa ja Yle Sápmi on haastatellut asianomaista aloitteen jättänyttä tahoa, hanketoimijaa ja kunnan edustajaa julkaisussaan 8.5.2026.

Kirjeen kritiikki ja huoli kohdistuu Inarijärven Nanguniemeen suunnitellun hotellihankkeen etenemiseen. Keskustelun pohjaksi totean, että alueelle kohdistuvat maankäytön tavoitteet, kuten suojelu, porotalous, matkailu ja kulttuuri ovat Inarissa aina sidonnaisia toisiinsa ja parhaillaan palvelevat ja tukevat toisiaan pitäen aluetta ja siten kulttuuria elinvoimaisena. Näitä kaikkia meillä Inarissa on, ja taloudellisesti ja toiminnallisesti kehittyvässä kunnassa näitä on myös tulevaisuudessa. Koska jokainen edellä mainituista on tunnistettu yhteiskunnallisesti rooliltaan merkittäväksi, näitä kaikkia suojelee osaltaan lainsäädäntö. Niiden merkitys ja painoarvo on todella meille jokaiselle hyvin henkilökohtainen. Periaatteellisissa asioissa näkemykset voivat olla niin kaukana toisistaan, että vastakkaisia näkökulmia ei olla valmiita vastaanottamaan. Näen, että tässäkin tapauksessa keskustelu on käynnistetty median ja julkisuuden kautta pyrkimättä ensin kuulemaan toisia. Halutaan ratkaista asiat itse, kuulematta. Polarisaatiossa ymmärrys eri näkökulmista on vähäistä ja toivon, että keskustelua saadaan tällä kannanotollanne avattua. Maankäytön suunnittelussa etsitään usein edellytyksiä ja reunaehtoja sille, miten eri tavoitteet ja arvot huomioidaan lopputuloksessa ja saadaan yhteensovitettua. Kunnan rooliksi yhteiskunnassa on määritetty maankäytön kehityksen suunnitelmallinen yhteensovittaminen.

On tunnistettava Nanguniemen ranta-asemakaavan oikeudellinen painoarvo. Häätämällä nykyinen toimija, saadaan uusi tilalle. Vaikka nykyinen toimija vetäytyisi, ei kaavan rakennusoikeus lakkaa Nanguniemessä olemasta. Kaavoitetulla alueella maankäyttöä ohjaa lainalaisuus, jossa kumulatiivisten vaikutusten arviointi perustuen suunniteltuun uuteen maankäyttömuotoon on koko kaavaprosessin tarkoitus. Vuonna 2018 käynnistetyn Nanguniemen ranta-asemakaavan pohjatyön perusteella on kuntalaisten vaalilla äänestämä valtuusto tehnyt päätöksensä hyväksyä alueen rakentamisen määrä, laatu ja ne reunaehdot, jotka kaavamenettelyssä on sille määritetty. Nanguniemen ranta-asemakaavan selvitysten riittävyys ja menettelyn oikeellisuus on todennettu hallinto-oikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa ja kaava on saanut lainvoiman oikeusprosessin jälkeen vuonna 2022. Muun muassa Saamelaiskäräjien, Inarin Luonnonystävien ja kuntalaisten antamat lausunnot ja kommentit ovat olleet osa aineistoa, jonka pohjalta kaavallinen päätös valtuustossa on tehty ja sen oikeellisuus on tutkittu ja tulkittu myös oikeusasteissa. Kaavoituksessa voidaan ottaa huomioon ne seikat, jotka kaavoittajalle on tiedoksi saatettu pyydettyjen lausuntojen, edellytettyjen neuvotteluiden ja kannanottojen kautta. Kaavoituksessa näille kaikille on useita vaiheita. Pelkästään esimerkiksi lausuntopyynnön kirjaamatta jättäminen tai pyydetyn neuvottelun pitämättä jättäminen olisivat vastoin lain edellytyksiä kaavan hyväksynnästä oikeusasteissa.  Lainvoiman saanut kaavapäätös on yhteiskuntasopimus rakentamisen mahdollisuudesta, joka oikeudenomistajalle on myönnetty. Maankäytöllisesti kaavan oikeusarvo ei muutu suoraan jälkikäteen tehtävien kannanottojen ja kartoitusten perusteella.

Alueelle hyväksytyssä kaavassa edellytetään rakentamista tarkemmin ohjaavaa korttelisuunnitelmaa, joka on hankkeen rakentamisessa seuraava vaihe. Korttelisuunnitelmassa huomioidaan rakentamisen ulkonäkö, rakennusten sijoittelun sopivuus ja maisemavaikutus. Tältä Nanguniemen ranta-asemakaava alueelta ei ole tarkoitus kaataa määräävää puustoa, vaan alueesta valtaosa on osoitettu rakentamisen ulkopuoliseksi metsäisenä säilytettäväksi sekä lähivirkistykseen osoitettavana rajautuen edelleen ympäröivään metsään Nanguniemessä, jossa rannat kauttaaltaan on pääasiassa kaavoitettu loma-asutukselle aina 1970-luvulta lähtien. Tässä vaiheessa rakentamiseen kaavassa osoitetuille alueille on laadittu tarkempia selvityksiä puuston ja maaston osalta rakentamisen suunnittelua eli rakennusten ja kulkuväylien sijoittelua varten. Nämä ovat hanketoimijalla laadittavana olevia suunnitelmia, joita ei vielä kuntaan ole toimitettu.

Kirje on kohdennettu henkilökohtaisesti. Rakennusoikeus tai maankäytön suunnittelu ei kuitenkaan koskaan ole henkilökohtaista vaan perustuu maanhallintaan, joka voi kaavoitetulla, kuten rakennetullakin alueella vaihtua. Toistan vielä, että mikäli painostus johtaisi kritiikin kohteena olevan hankkeen tämänhetkisen toteuttajan vetäytymiseen, niin Nanguniemen ranta-asemakaava on voimassa ja ottajia ja seuraavia halukkaita toimijoita luultavasti jonossa. Niitäkin toimijoita, joiden ideologia ja identiteetti ei näyttäydy luontomyönteisenä. Toimijoita, joiden arvoihin ei kuulu vastuullisuus, luonnon ja paikallisten ominaispiirteiden arvostus. Vaikka nykyinen toimija ei toteuttaisi hanketta, se ei poista alueelle määritettyä rakennusoikeutta eikä lainvoimaisen kaavan olemassaoloa.

Tästä syystä on keskeistä pohtia millä ehdoin hankkeen hyväksyttävyyttä on mahdollista edistää? Mitä odotuksia meillä on alueen hankkeen tulevalle toimijalle? Ja miten toivotaan heidän tulevan vastaan paikallista yhteisöä tai paikallisia yhteisöjä?

Kaavoitusvaiheessa huolta herätti Nanguniemen satamapaikkojen säilyminen kuntalaisten käytössä. Tältä osin hanketoimija on edistänyt asiaa yhteisesti sovitun mukaisesti. Satama on siirtynyt viime kesän jälkeen Arctic Destinations Oy:lle, joka vuokraa satamapaikkoja kuntalaisille tästä kesästä alkaen.

On selvää, että metsää, luontoa ja sen voimaa ymmärtää ja osaa arvostaa lähtökohtaisesti enemmän sellainen, joka sen on omin silmin nähnyt, joka on sen omin keuhkoin ja askelin kokenut, tuntee sen, elää sitä ja ymmärtää sen. Kokemus ja ymmärrys täydentävät inhimillistä tietoutta, auttavat näkemään asioiden yhteyksiä. Mitä muita moninaisempia keinoja matkailun lisäksi meillä voisi olla tuoda maailmalle alueen arvoja tutuiksi? Sitä voisi olla hyvä yhteisesti pohtia.

Reetta-Mari Tammela
tekninen johtaja
Inarin kunta


Alla Nanguniemen ranta-asema vihreällä ja Inarijärven osayleiskaavatilannetta.