Koti matkakohteena

Inarijärvi ja sen läheinen vaikutuspiiri ovat tärkeä osa inarilaisten elinympäristöä. Joskus paikallisten ja matkailijoiden kohtaamiset aiheuttavat yllättäviä tilanteita, mutta enimmäkseen aito ja molemminpuolinen kiinnostus sovittaa ihmiset toisiaan kunnioittaen saman elämänlähteen äärelle.

Nellimin kylän asukkaat ja matkailijat kohtaavat toisensa useimmiten kylänraitilla, Inarijärven jäällä ja Nellimin Erähotellilla, missä myös paikalliset viihtyvät. 

– Matkailijat ovat kovasti kiinnostuneita meidän kulttuuristamme ja ylipäätään elämästä täällä. Paikalliset neuvovat kylänraitilla omatoimisesti käveleville matkailijoille, missä on kirkko tai joku muu kohde, kukin oman kielitaidon mukaan, Nellimin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Helena Määttä kertoo.

Paikallisten suhtautuminen matkailijoiden määrän kasvuun omassa kotikylässään on hänen kokemuksensa mukaan ollut positiivista, koska matkailun vaikutuksetkin ovat enimmäkseen myönteisiä.

– On tullut uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Niihin on tullut uusia työntekijöitä ja sitä myötä on syntynyt uusia perheitä, lapsia ja talojakin on rakennettu. ”Onpa meillä vain matkailijoita täällä”, kylällä todetaan tyytyväisenä. Muutama vanhempi ihminen on sanonut, että olisi mukava keskustella matkailijoiden kanssa enemmänkin, mutta kielitaito loppuu. 

Kylällä on ollut puhetta käytännön englannin kielen kurssista ja keskustelukerhosta, missä voisi vaihtaa kuulumisia eri kielillä. 
Helenan mukaan matkailu on nostanut kotikylän imagoa ja jopa sellaiset inarilaisetkin, jotka eivät ole aiemmin tai pitkään aikaan käyneet Nellimissä, ovat nyt innostuneet vierailemaan kylässä.

– Paluumuuttajana oman kylän arvon näkee tietysti paremmin, mutta nyt tulee myös lähdettyä useammin eri kohteisiin, kun joku matkailija kertoo retkistään.

Yksityisyyttä ja yhteisölle tärkeitä paikkoja halutaan vaalia

Vaikka matkailulla on ollut virkistävä vaikutus pieneen kylään, harmittavia yhteentörmäyksiäkin on sattunut.

– Tuolta Inarijärven jäältä kun retkeilijät nousevat kylälle ja kyläläisten omille pihoille menee hyvät kelkkareitit, niin onhan se luonnollistakin, että aluetta tuntematta mennään sieltä, missä on hyvä kävellä. Ihmiset eivät ehkä miellä, että kävelevät toisten pihoilla, kun ei ole aitoja tai opasteita, kyläyhdistyksen puheenjohtaja pohtii.

Hän toivoo, että majoitusyritykset neuvoisivat asiakkaitaan, mikä on hotellin aluetta ja mikä ihmisten yksityisaluetta. Kaikkia yhteisiäkään alueita kyläläiset eivät haluaisi antaa matkailun kehittämiselle.

– Nellimvuonon ranta-alue haluttaan säilyttää ensisijaisesti paikallisten virkistys- ja rantautumisalueena, koska rantamiljöö on osa luonnonkauniin kylän omaa identiteettiä. Ranta-aluetta voi käyttää myös matkailussa, mutta sitä ei tule rakentaa matkailua varten, Helena sanoo.
Inarijärven jäällä rekimökeissä matkailijoita majoittava Esko Aarnio tiivistää toiveensa matkailijoille kolmeen pääkohtaan:

– Roskat molokkeihin, metsästys paikallisille ja pihat yksityisille.
Vastalahjaksi Esko tarjoaa inarilaista vieraanvaraisuutta, mihin kuuluu tervehtiminen, auttaminen, neuvominen ja aito kiinnostus vierasta kohtaan.

Paikallisiakin hyödyttäviä palveluita ja kehitystä

Inarin kirkonkylän ja Nellimin asukkaille vuoden 2020 aikana tehdyn kyselyn vastaajat tunnistivat matkailun hyötyinä erityisesti työpaikkojen määrän kasvun, lasten määrä kasvun varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä vaikutukset kunnan talouteen ja sitä kautta kylän palveluihin. Kansainvälinen matkailu oli vastaajien mielestä tuonut kyliin tekemisen meininkiä ja elinvoimaisuuden tunnetta.

– Inarin kirkonkylän ilmettä, toimivuutta ja retkeilypuitteita on matkailun kasvaessa kehitetty ja tämä kehitys on satanut myös paikallisten laariin. Nuorilla on nyt mahdollisuus palata maailmalta kotikyläänsä, Esko Aarnio vahvistaa.
Matkailu ja matkailuyrittäjänä Lake Inari Mobile Cabins -yrityksessä toimiminen on lisännyt hänen omaa arvostusta kotipaikkaansa kohtaan.

– Vieraathan ovat lomallaan hyväntuulisia, heitä on mukava tavata ja nähdä. Ruuhkia on lähinnä sesonkina kylällä ja joillakin retkikohteilla, muualla tilaa edelleen riittää.

​​​​​​​

Tietoa, neuvontaa ja vastuullista matkailumarkkinointia

Kyläkyselyn vastaajat toivoivat, että matkailualan yritykset opastaisivat matkailijoita enemmän kunnioittamaan paikallista elämää. Matkailuyritysten viestintä ei kuitenkaan tavoita kaikkia.

– Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan kävijöissä ryhmämatkailijoiden suhteellinen osuus on vähentynyt, Minna Väisänen kertoo.

– Positiivista on se, että itsenäiset matkailijat ovat ehkä hieman valveutuneempia siitä, mihin he ovat tulossa, koska ovat itse ottaneet kohteesta selvää matkaa suunnitellessaan.

Siidassa matkailijoille on tarjolla monipuolisesti tietoa alueesta ja sen ihmisistä.

– Meillä käy monenlaista väkeä. Jotkut piipahtavat puoli tuntia ja jatkavat matkaa, mutta suurin osa hakee tietoa ja imee sitä näyttelyistä. Olen vakuuttunut siitä, että he lähtevät täältä tietoisempina paikallisista olosuhteista kuin tänne tullessa. Tarjoamme mielellämme myös opastettuja kierroksia sisä- ja ulkonäyttelyissämme. Keväällä 2022 valmistuvassa uudessa näyttelyssä paikallisten ihmisten näkökulma tulee enemmän esille. 

– Kävijät ovat hyvin kiinnostuneita paikallisten arjesta. Meiltä ei kysytä pelkästään museaalisia juttuja, vaan yhä useammin myös nykypäivään liittyviä asioita. Tämähän on tällainen monipalvelupiste, missä paikallisten arki näkyy melko konkreettisesti lupapalvelutiskillä.

Minnan mielestä avain vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun edistämiseen on suojella saamelaista kulttuuriperintöä ja ylläpitää sitä elinvoimaisena tuleville sukupolville. Tärkeää on myös huomioida saamelaismatkailun positiiviset vaikutukset saamelaisväestöön, -kulttuuriin ja ympäristöön. 

– Mielestäni meidän alueella matkailun markkinointiviestintä on jo aika vastuullista ja saamelaismatkailutuotteemme ovat korkealaatuisia ja saamelaisten tuottamia.

Siidan päänäyttelytila. kuva: siida

Teksti: Miia Kärnä / Viestintätoimisto Lapin Loitsu
Haastateltavat:
Minna Väisänen / Saamelaismuseo-Luontokeskus Siida, Helena Määttä / Nellim-Paatsjoen kyläyhdistys ry ja  Esko Aarnio / Inarin mobiilimökit
Valokuvat:  Siida/Koivunen

Print icon Tulosta sivu
Jaa tämä sivu: