Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän ( Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat) lausunto Lapin hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksesta

19.11.2025

Lapin hyvinvointialue on mittavien säästöpaineiden keskellä ja päättää palveluverkkouudistuksesta joulukuussa osana vuoden 2026 talousarviovalmistelua. Sairaalapalveluita esitetään keskitettäväksi Lapin keskussairaalaan ja säästöjä on haettu mm. esittämällä perusterveydenhuollon yksiköitä lakkautettavaksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiointialueita kasvatettavaksi ”peruspalvelujen asiointialueita” vastaaviksi. Kuntakohtaisissa sotekeskuksissa voi laajan peruspalvelun sijasta palveluvalikoima olla rajattu tai toiminta voi olla osaviikkoista ja vain tarvittaessa erityistason osaamista voi olla tarjolla fyysisesti tai etäyhteydellä. Valmius ympärivuorokautiseen hoitoon on loppumassa kaikkiaan Lapin seitsemän paikkakunnan terveyskeskuksesta ja tavoitetilana vuoteen 2030 on, että vuodeosastot olisivat vain Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Rovaniemellä ja Kemissä. Tämä ei enää vastaa edes aiemmin esitettyä ”peruspalveluiden asiointialuetta”.

Potilaat ja erikoissairaanhoidon palvelutarve eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään väestön ikääntyessä. Aiemmin perusterveydenhuollon kehittämistä on perusteltu sillä, että ennen kuin potilaat pääsevät erikoissairaanhoidon piiriin, heitä voidaan hoitaa perusyksiköissä, jotta erikoissairaanhoito ei ruuhkaudu hoitoa odottavista tai toisaalta erikoissairaanhoidosta kotiutettavista potilaista. Mikäli kaavaillut säästöt toteutuvat, se voi tarkoittaa myös sitä, että hoitoon ei hakeuduta, jolloin potilaiden sairaudet pahenevat ja myöhemmin tehtävät hoidot ovat kalliimpia.

Säästöt

Esitettyjä toimia perustellaan niistä kertyvillä säästöillä. Julkisuudessa on peräänkuulutettu säästöistä tehtyjä laskelmia nähtäväksi, jotta saataisiin varmuus esitysten tarkoituksenmukaisuudesta ja säästöjen syntymisestä. Niukkuutta jaettaessa laskelmat pitää saada nähtäville, jotta epäilykselle ei jää sijaa eikä alueiden välille noussut eripura enää pahene. Laskelmien valossa esitetyt säästötoimenpiteet voisivat olla edes jotenkin perusteltavissa kokonaistarkastelun kannalta. Toisaalta ihmisiä, kehittyviä elinkeinoja
eikä Lappia voi jättää oman onnensa nojaan, vaan ratkaisut on tehtävä siten, että vältetään alueellisten turvallisuustyhjiöiden syntyminen.

Säästöillä on vaikutuksia myös muuhun julkiseen talouteen. Hyvinvointialueen palvelut tuotetaan pääosin kuntien omistamissa kiinteistöissä. Palveluverkkoesityksessä esitetään, että palvelut säilyvät mm. kouluterveydenhuollossa, jos tilakustannukset ovat kohtuulliset ja tiloissa voidaan antaa myös muulle väestölle palveluja. Kouluterveydenhuollon tilat ovat kuitenkin ensisijaisesti suunniteltu terveydenhuollon käyttöön, ja ne on useimmiten varustettu toimintaa varten. On kohtuutonta edellyttää, että tilakustannukset olisi mahdollista jyvittää vain terveydenhuollon tosiasiallisen käytön mukaisesti.

Lapin erityispiirteet

Harva asutus, erämaa-alueet ja talviolosuhteet luovat pohjan kansainväliselle matkailulle aiheuttaen myös kasvavia tarpeita terveydenhuollolle. Lapin luonnonvaroja hyödyntävistä, puhtaan siirtymän investoinneistaodotetaan tukea viennin ja työllisyyden kasvulle. Taloushaasteissa kamppaileva Suomi tarvitsee kuitenkin kasvualojen mukanaan tuomaa elinvoimaa. Lapissa matkailun odotetaan jatkavan kasvuaan tulevina vuosina 10 % vuositasolla. Ensihoidon ja terveydenhuollon palveluiden tulee olla resursoitu myös sesonkiluontoisen (8 kk) väestönkasvun tarpeisiin.
Talvikohteena profiloitunut maakunta ei kestä turvallisuuspuutteista johtuvia mainehaittoja tai paikallisten asukkaiden negatiivista suhtautumista toimialan kasvusta johtuviin palvelu- ja turvallisuusvajeisiin. Pohjois-Lappi on myös saamelaisten kotiseutualuetta, joka palveluiden saatavuudessa tulee ottaa huomioon.

Pitkät etäisyydet

Lapin palveluverkko on harva suhteessa muuhun Suomeen, eikä julkisen sektorin palvelutuotannon rinnalla toimi laajasti yksityisiä terveyspalveluita tarjoavia lääkärikeskuksia. Lapin maakunnan ja hyvinvointialueen toiminta-alue kattaa yhtä suuren alueen, kuin kahdeksan Pirkanmaan hyvinvointialuetta tai 36,6 Keski- Uusimaan hyvinvointialuetta.

Terveyskeskuksilla on pitkien välimatkojen vuoksi erityisen tärkeä merkitys. Pitkät välimatkat yhdistettynä mm. matkailun volyymiin ja kansainvälisiin sotilasharjoituksiin aiheuttavat erityistä palvelutarvetta kuntien ylläpitämälle terveydenhuollolle ja ympärivuorokautisiin päivystyspalveluihin. Perusterveydenhuollon palvelut ovat investointi Lapin maakunnan ja kuntien tulevaisuuteen. Lapissa tulee voida asua ja elää myös muut kuin terveet ja työterveyshuoltoa käyttävät henkilöt. Palveluita rapauttaessa syödään samalla uskottavuutta tulevaisuuden investointien toteutumiseen.

Potilasturvallisuus ja alueiden yhdenvertaisuus

Palveluverkkoon tehtävät muutokset tulee tehdä ensisijaisesti potilasturvallisuus ja alueiden yhdenvertaisuus taaten (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021). Lapin hyvinvointialue on kauaskantoisten päätösten edessä. Jos hyvinvointialue on ns. mahdottoman edessä, on katse suunnattava Valtiovarainministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan. Lapissa asukkaat maksavat veroja samassa suhteessa kuin muuallakin Suomessa. Yhdenvertaisia palveluita ei kuitenkaan saada samassa veroeuron suhteessa. Lapilla on erityinenkasvuelinkeinoihin perustuva asema ja markkina-arvo koko Suomen näkökulmasta. Se “mitä tapahtuuLapissa, ei enää jää Lappiin”, vaan leviää salamanopeasti kansainväliseen tietoisuuteen. Lappi ei ole taantuva vaan kasvava talousalue, joka tulee ottaa huomioon alueiden peruspalveluita suunniteltaessa.
Suomi tarvitsee nyt kipeästi investointeja ja Pohjoisen puhtaiden raaka-aineiden jatkojalostusta. Historian saatossa hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut ensisijaisesti teollisuuden tarpeisiin (tehdasyhteisöistä kasvoi kaupunkeja), nyt kansainvälisille investoreille on tärkeää löytää alueita, joissa yhteiskunnan palvelut ja turvaverkot ovat valmiina. Jotta pohjoisen tarjoama investointipotentiaali voidaan hyödyntää, tarvitaan vahvat yhteiskunnan tarjoamat varautumisen ja terveydenhuollon rakenteet uusia teollisia investointeja sekä olemassa olevan teollisuuden poikkeustilanteita varten.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on tavoiteltu mm. kriisinkestävää yhteiskuntaa. Sen toteutuminen vaatii myös muita toimia kuin vain puolustukseen ja infrastruktuuriin lisättyjä euroja. Erilaisten valmius- ja varautumissuunnitelmien sekä harjoitusten keskiössä on ollut sujuva viranomaisyhteistyö vuorokauden aikaan katsomatta. Sen lisäksi Lapissa järjestettävät koko Suomen hyväksi toteutettavat Naton valmiusharjoitukset sitovat pelastuspalvelun toimintoja, joita ei ole otettu huomioon Lapin hyvinvointialueen rahoituksesta päätettäessä.

Pohjois-Lapin seutukunta

Ivalon terveyskeskuksen sijainti on pohjoisen alueen huoltovarmuuden ja kriisivalmiuden kannalta keskeinen. Ivalon ympärivuorokautisen päivystyksen mahdollinen lakkauYaminen ja sen korvaaminen kiirevastaanottona eivät ole riittävä toimi alueen toimintojen ja ihmisten kannalta.

Ivalon ympärivuorokautisen päivystyksen mahdollisessa lakkauttamisessa ei olisi kyse vain Utsjoen ja Inarin alueen kuntalaisille muodostuvista Suomen pisimmistä potilasmatkoista, vaan myös viranomaisyhteistyön hankaloitumisesta eri vuorokaudenaikoina. Pitkien etäisyyksien alueilla huoli tulevaisuudesta ja hoitoon pääsystä ymmärrettävästi kasvaa. Yksityiset lääkäri- ja terveydenhuollon palvelut eivät ole vaihtoehto Ylä- Lapin alueella, koska tarjontaa ei joko ole tai sitä on hyvin rajatusti. Saamelaisilla on oikeus saada palveluita kotiseudullaan omalla äidinkielellään ihmisten yhdenvertaisuuden perusteella. Lapin hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus niitä myös tarjota. Pohjois-Lapissa yleinen käsitys on, että lääkäripäivystys Ivalon terveyskeskuksessa nykymuotoisena on lailla turvatu ja yöpäivystyksen lakkautus ei ollut valtiovarainministeriön nimittämän arviointiryhmän esityslistalla.

Yllä mainituin perusteluin Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä ei hyväksy Ivalon päivystysvastuun vähentämistä. Sen lisäksi esitämme, että vuodeosastojen paikkamäärää ei vähennetä entisestään kuntayhtymän alueella.
Pohjois-Lapin kuntayhtymä edellyttää myös, että ennen päätöksiä

•  laaditaan perustellut ja läpinäkyvät laskelmat säästöjen ja kustannusvaikutusten arvioimiseksi,
•  tehdään ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, joka kattaa potilasturvallisuuden jasaamelaisväestön oikeudet, sekä
•  turvataan riittävät resurssit ensihoidon, kriisivalmiuden ja saamenkielisten palvelujen varmistamiseksi.

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä

Mikko Maijala
Puheenjohtaja

Reija Viinanen
Toiminnanjohtaja