Pääministeri Sanna Marin vieraili Inarin kunnassa

17.06.2022

Kuva: Suomen pääministeri Sanna Marin Inarin vs.kunnanjohtaja Mari Palolahden (vas.) ja Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieskin (oik.) seurassa. 

Suomen pääministeri Sanna Marin vieraili Inarissa ja tapasi Inarin ja Utsjoen kunnan johtoa. Tapaamisessa olivat esillä ajankohtaiset asiat kuten kevyen liikenteen ja infrastruktuurin investoinnit, Inarin kunnan asuntotilanne ja siihen liittyen ARA-rahoitus. Lisäksi esillä oli Tenojoen tilanne. Pääministeri osallistui Inarissa myös Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020-2023 juhliin. 

Tässä Inarin kunnan edunvalvonnan muutamia kärkiä, joista pääministerille luovutettin laajempi muistio: 

Suomen suurin kunta Inari on kehittynyt taloudellisesti voimakkaasti erityisesti elämystalouden ja arktisen testauksen vetämänä. Talouskasvun seurauksena myös väkiluku on jo pitkään ollut kasvussa. Lyhyen työpaikkoihin ja siten väestönkasvuun heijastuneen koronasta johtuneen notkahduksen jälkeen kasvu on jälleen ollut vahvaa ja Inarin kunnan muuttovoitto on ollut suhteellisesti Suomen 5. suurinta.

Inarin voimakkaan kasvun takana ovat olleet runsaat investoinnit, mm. hotelli- ja matkailualan rakentaminen, arktisen testauksen investoinnit sekä mm. päivittäistavarakauppaan ja laajalti eri aloille heijastunut työpaikkakehitys. Kunta pyrkii edistämään kestävällä tavalla elinkeinoelämän toimintaa arktisissa olosuhteissa.

Erityinen ominaispiirre Inarissa on vahva saamelaiskulttuuri sekä nelikielisyys. Inarin kunnasta merkittävä osuus, yli 72 % on suojeltua. Inari elää vahvasti luonnostaan ja ympäristöarvot ovat kunnalle tärkeitä. Suojeluasteen nostolla entisestään saattaisi kuitenkin olla laajoja vaikutuksia paikallisten asukkaiden oikeuksiin ja kunnan kehittymisen edellytyksiin. Valtiolla maanomistajana ja Metsähallituksella pitkäaikaisena kumppanina on suuri merkitys Inarin kunnassa.

Inarin kunnan haasteina ovat jo pitkään jatkunut asuntopula, pitkät etäisyydet ja siitä johtuvat palvelurakenteen kustannukset. Kunta on aloittanut uudisrakentamisohjelman, minkä tavoitteena on rakentaa mm. uudet koulut Ivaloon ja Inariin. 

Inarin kunta esittää, että valtioneuvosto huomioi ARA:n ohjauksessa myös Lapin kasvavien matkailukeskuskuntien asuntotarpeet ja varmistaa ARA:n korkotukien saatavuuden alueen asuntorakentamishankkeisiin.

Inarin kunnalle erityisen tärkeää on Ivalon lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittyminen matkailun vuoksi, mutta myös tiiviiden yhteyksien ylläpitämiseksi pääkaupunkiseudulle. 

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen Lapissa on haasteellista. Taajamien ja kylien väliset etäisyydet ovat pitkiä ja väylien suunnittelussa tulee huomioida erityisesti myös talvikunnossapidon edellytykset. Kevyen liikenteen väylillä on Lapissa paitsi ekologinen myös taloudellinen merkitys pyöräilymatkailun lisääntyessä.

Inarin kunta esittää, että harvaan asutuille alueille laaditaan kevyen liikenteen kehittämisohjelma investointisuunnitelmineen, jonka rahoituksesta vastaisivat valtio ja kunnat yhdessä.

Logistiikan ja elinkeinoelämän tilanne liittyen kohonneisiin polttoainekustannuksiin sekä vihreä siirtymä liikenteessä

Lapin olosuhteissa ja Inarin kaltaisessa kunnassa autoilu on elinehto elinkeinotoiminnalle ja ihmisten liikkumismahdollisuuksille. Korkeat polttoainehinnat rasittavat merkittävästi kuljetusyrittäjiä sekä kuntalaisia. Yritysten kaatumisen riski on suuri. Korkeat polttoainehinnat heijastuvat myös alkutuotantoon voimakkaasti, heikentäen merkittävästi myös poronhoidon kannattavuutta.

Nopeiden energian hintaan vaikuttavien ratkaisujen lisäksi Inarin kunta toivoo, että valtio ottaisi harvaanasuttujen alueiden liikenteen sähköistämisen sekä muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämisen tavoitteet (latausverkosto, biokaasu, vety) käsittelyyn omana erityistukikysymyksenään.