Tuulomajoen lohikannat esillä Murmanskissa

26.11.2012

Murmanskin alueen kalatalouskomitea järjesti 21. - 22.11. venäläis-suomalaisen seminaarin aiheesta ”Kestävä vesiviljely ja kalakantojen monipuolinen hoito ja hyödyntäminen Luoteis-Venäjällä”. Seminaariin osallistui 40 venäläistä ja 10 suomalaista, suurin osa kalastusalan asiantuntijoita.

Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta piti seminaarissa esitelmän Tuulomajoen nykytilasta ja mahdollisuuksista. Hän kertoi Tuulomajoen olleen aikoinaan Euroopan merkittävimpiä lohijokia ja saaliiden olleen jopa sata tonnia. Ylä-Tuuloman voimalaitoksen rakentaminen 60-luvulla katkaisi lohen nousun Nuorttijärveen ja sen yläpuolisille joen osille. 63 metriä korkea nousu voimalaitoksen kohdalla on ilman porrasta.

Tuulomajoessa on 1300 km jokihaaroja ja suuri tuotantoalue. 80 % tuotantoalueesta sijaitsee Ylä-Tuuloman padon yläpuolella, ja ylivoimaisesti suurin osa siitä Venäjän puolella.

Aiemmin toteutetuissa hankkeissa on arvioitu mahdollisuudet lohen palauttamiseen vesistön yläosiin hyviksi. Kalakuolemien turbiineissa arvioitiin olevan 15 - 19 %. Vaelluskokeita tehtiin, siirrettiin lohta padon yläpuolelle ja seurattiin niitä radiotelemetrialla. Kalat löysivät tutut kutualueet myös Suomen puolelta. Ne alkoivat myös lisääntyä luonnollisesti, joten istutuksilla katsotaan olevan mahdollista uudistaa lohikanta.

Vaeltavaa järvitaimenta on löytynyt Nuorttijärvestä. Useita luonnonvaraisia, istutusten sekoittamattomia taimenkantoja on koko vesistöalueella. Taimenkannat eivät kuitenkaan voi hyvin, joten asian korjaamiseen tarvitaan kummankin maan toimenpiteitä.

Ylä-Tuuloman padon alapuolella on lohikantaa, mutta sen voinnista ei tiedetä Suomen puolella. Yläpuolella on lohille sopivia suuria alueita lohesta tyhjillään. Ratkaisuksi professori Erkinaro näki kalatien ja järvilohen.

Alatuulomasta nousee tuhansia lohia, parhaimmillaan 10 000. Kanta on elinvoimainen. Annamajokeen istutettiin 40 000 lohenpoikasta kokeeksi vuonna 2011. Erkinaro katsoo, että istutuksia olisi jatkettava.

Kantojen hoidossa on tapahtunut muutoksia kummassakin maassa. Seuraavaksi olisikin tärkeää saada voimaan yhteinen kalastussääntö. Kantojen kehittäminen tarjoaisi mahdollisuuksia kalastusmatkailun kehittämiseen kummassakin maassa. Tuulomajoelle on helppo tulla Ivalon ja Murmanskin kansainvälisten lentokenttien kautta sekä tietä pitkin.

Seuraaviksi toimenpiteiksi Erkinaro esitti vastuullisten, kiinnostuneiden hanketoimijoiden löytämistä kummastakin maasta. Mukana tulisi olla valtiollisia ja alueellisia viranomaisia, kuntia, tutkimuslaitoksia ja ehkä myös yksityisen sektorin edustajia. Nyt EU:n ohjelmakausien vaihtuessa tarvitaan uusia rahoituslähteitä ja ohjelmia. ENPI-ohjelmasta haettiin vuonna 2011 rahoitusta konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten kalaportaan yksityiskohtaiseen suunnitteluun, mutta hankkeelle ei myönnetty rahoitusta.

Professori Erkinaro totesi Tuulomajoen olevan nukkuva jättiläinen, joka Suomen ja Venäjän on aika herättää yhdessä.

Kunnanjohtaja Reijo Timperi käytti puheenvuoron, jossa hän totesi Inarin kunnan asukkaiden ja muiden vesistöalueella olevien suomalaisten kuntien, Sodankylän ja Savukosken, asukkaiden kannattavan Tuulomajoen vesistön kehittämistä. Nämä kunnat edustavat noin 10 prosenttia Suomen pinta-alasta, joten vesistön kehittämisellä on merkitystä. Siksi asia tulee nostaa valtioiden väliselle tasolle viranomaisten ja päättäjien välille. Tässä alueellisten ja paikallisten toimijoiden tulee olla aloitteellisia. Teemoina tulisi olla lohi, taimen, kalaporras ja yhteinen kalasääntö. Suomalaiset ovat tehneet merkityksellistä ja menestyksellistä yhteistyötä Norjan kanssa Tenojoen ja Näätämöjoen parissa, sekä kolmikantaista yhteistyötä Norjan ja Venäjän kanssa Paatsjoen vesistön parissa. Samalla tavalla tulisi kansainvälisessä yhteistyössä kehittää Tuulomajoen vesistöä.

Valtuuston puheenjohtaja Teuvo Katajamaa esitti, että myös jokihelmisimpukkakannan elvyttämiseen kiinnitettäisiin huomiota.

Suomalaisten aloite otettiin myönteisesti ja mielenkiinnolla vastaan venäläisten seminaariosallistujien parissa, ja asian eteenpäin vieminen jatkuu.

kv. asioiden koordinaattori

Eila Rimpiläinen