Inarin turvalliset kylät -hanke

Hankkeen kesto 1.3.2025-30.6.2026  ( HANKE ON PÄÄTTYNYT)

Inarin kunnan hallinnoiman hankkeen tavoitteena on kunnan turvallisuuden kehittäminen painottuen erityisesti syrjäisille alueille. Hankkeessa järjestetään koulutuksia, päivitetään ja laaditaan kyläturvallisuussuunnitelmia sekä kehitetään kriisiviestintäkanavia. Hanke parantaa Inarin kylien turvallisuutta ja resilienssiä hyödyntämällä alueen paikallisia vahvuuksia. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Lapin pelastuslaitos ja toimenpiteitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä järjestöjen ja kyläyhdistysten kanssa.

Inarin kylien turvallisuus -hanketta on edeltänyt kevään 2024 aikana toteutettu valmisteluhanke, jossa on kartoitettu kyläyhdistysten ja kylien asukkaiden näkökulmia turvallisuuteen ja varautumiseen liittyen sekä kerätty tarpeita varsinaiseen hankesuunnitelmaan. Valmisteluhankkeessa pidettiin kylien turvallisuusasioista ja kehitysideoista palavereita kyläyhdistysten, Kolttien kyläkokouksen sihteerin, viranomaisten, asiantuntijoiden sekä yleishyödyllisten toimijoiden kesken.

Hanke kattaa Inarin laajan alueen, jossa syrjäiset kylät ovat alttiita yhteiskunnallisille häiriöille, kuten sähkökatkoille ja matkapuhelinverkon ongelmille. Hanke on kohdistettu kaikille Inarin kuntalaisille. Hankkeen suurin hyöty kohdistuu kuitenkin pienempiin ja keskustoista etäisempiin kyliin. Pitkien välimatkojen vuoksi ensisammutusosaaminen on kylissä erittäin tärkeässä asemassa. Lapin pelastuslaitos osallistuu hankkeen tilaisuuksiin ja paloturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen, toimii kyläturvallisuuden asiantuntijana ja on mukana kehittämässä kylien turvallisuussuunnitelmia.

Hanke koostuu erilaisista työpaketeista. 
Työpaketti 1 sisältää Inarin kylien turvallisuustyöpajat, joissa kerätään kyläkohtaiset tiedot, tehdään kylän turvallisuussuunnitelma, koostetaan tietoa kunnan kylien yhteistä laajaa turvallisuussuunnitelmaa varten sekä kartoitetaan kylien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä asioita. 
Työpaketti 2 sisältää turvallisuustilaisuuksia ja -koulutuksia kylissä. Koulutuksessa korostuu alkusammutus, hätäensiapu, lähietsintä ja 72h varautuminen.
Työpaketti 3:ssa järjestetään kylien tarpeista nousevia lyhytkoulutuksia ja kursseja.
Työpaketti 4:ssa laaditaan Inarin kylien yhteinen kyläturvallisuusasiakirja ja koostetaan kylien tarpeet turvallisuutta lisäävistä investoinneista.

Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 84 192 euroa, johon on saatu tukea Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä 90 % ja 10 % yksityinen rahoitusosuus katetaan talkootyöllä.

Loppuraportti


Inarin turvalliset kylät -investointihanke

(Päättynyt 30.6.2026)

Inarin kunnassa toteutettiin vuosina 2025–2026 Inarin turvalliset kylät -kehittämishanke sekä siihen perustuva investointihanke. Kehittämisvaiheessa kartoitettiin kylien turvallisuustarpeita kiertämällä eri kylissä ja keskustelemalla asukkaiden kanssa. Esiin tuotiin useita turvallisuuteen liittyviä kehittämisehdotuksia ja näiden pohjalta suunniteltiin investointihanke, jonka toteutus käynnistyi syyskuussa 2025 ja päättyi kesäkuussa 2026. Hankkeen tavoitteena oli parantaa erityisesti sivukylien turvallisuutta lisäämällä käytännön varautumista ja kuntalaisten osaamista hätätilanteissa. Keskeisimmiksi toimenpiteiksi valikoituivat defibrillaattoriverkoston laajentaminen, laitteiden saavutettavuuden parantaminen, käyttökoulutusten järjestäminen sekä varavoimaratkaisun hankinta yhteen tärkeään kyläkohteeseen.

Defibrillaattorien saatavuus parani merkittävästi hankkeen aikana. Laitteita sijoitettiin keskeisille paikoille eri kylissä, ja ne tehtiin ympärivuorokautisesti saavutettaviksi ulkokäyttöön soveltuvien lämpökaappien avulla. Näin ne eivät ole enää sidottuja rakennusten aukioloaikoihin, mikä on kriittistä hätätilanteissa. Kyläläiset osallistuivat aktiivisesti sijoituspaikkojen valintaan ja asennusten järjestelyihin, mikä lisäsi hankkeen toimivuutta ja paikallista sitoutumista. Laitteiden sijainnit vietiin myös valtakunnalliseen defi.fi-palveluun, jolloin ne ovat helposti löydettävissä myös matkailijoille.

Koulutus oli tärkeä osa hanketta, sillä laitteiden hyöty perustuu niiden käyttöosaamiseen. Defibrillaattorin käyttöä ja elvytyksen perusteita opetettiin yhteensä 13 koulutuksessa eri puolilla kuntaa. Koulutukset järjestettiin yhteistyössä kylien kanssa, ja niihin osallistui laajasti eri-ikäisiä kuntalaisia. Osallistujille korostettiin nopean toiminnan merkitystä sekä sitä, että laite tukee elvytystä mutta ei korvaa sitä. Harjoittelulaitteiden avulla osallistujat pääsivät kokeilemaan käyttöä käytännössä, mikä lisäsi varmuutta toimia tositilanteessa.

Hankkeessa toteutettiin myös varavoimakoneen hankinta Törmäsen keitaalle, joka on keskeinen kokoontumispaikka alueella. Varavoimaratkaisun avulla varmistetaan, että rakennus pysyy toimintakykyisenä sähkökatkojen aikana. Asennus tehtiin keväällä olosuhteiden sallimissa puitteissa, ja kyläläiset osallistuivat valmisteluihin sekä aggrekaattikopin rakentamiseen. Varavoimakone mahdollistaa lämmityksen, veden saannin ja ruoan valmistuksen myös poikkeustilanteissa, mikä tekee Keitaasta tärkeän tukipisteen.

Hankkeen viestintä toteutettiin monikanavaisesti hyödyntäen sosiaalista mediaa, kunnan kanavia ja paikallisverkostoja. Hanke sai myös merkittävää medianäkyvyyttä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, mikä lisäsi sen tunnettuutta ja osallistumista koulutuksiin. Yhteistyö kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa oli keskeinen onnistumisen tekijä, ja hanketyöntekijän osaaminen tuki käytännön toteutusta. Hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin. Kuntaan muodostui kattava defibrillaattoriverkosto, laitteiden saavutettavuus parani ja kuntalaisten valmiudet toimia hätätilanteissa lisääntyivät. Lisäksi Törmäsen keidas saatiin varavoiman piiriin, mikä vahvistaa alueen kriisinsietokykyä. Vaikka toteutusaika oli melko lyhyt ja olosuhteet asettivat haasteita, hanke onnistui kokonaisuutena erinomaisesti. Hanke osoitti, että paikallisyhteisöjen osallistaminen, käytännönläheiset ratkaisut ja koulutuksen yhdistäminen voivat merkittävästi parantaa maaseutualueiden turvallisuutta ja varautumista.

Loppuraportti

           

Print icon Tulosta sivu
Jaa tämä sivu: