Gielddahoavdda oppalašgeahčastat ja ruhtaloahpadeapmi 2025

11.06.2026

Jahki 2025 lei oppalašvuohtan Anára gielddas ekonomalaččat buorre, erenomážit go vuhtiiváldit bohtosii negatiivvalaččat váikkuhan geardelunddot balánsaeriid ođđasit árvvoštallamiid. Vaikko olles álbmotekonomiija oaidninčiegas bruttoálbmotbuvtta šattai dušše 0,2 %, ovdánedje mátkeealáhus ja huksen Anára gieldda guovllus miehtemielalaččat. Gieldda ekonomiija buoridii muhtun veardde maiddái inflašuvnna hihtun alimus jagiid maŋŋá. Inflašuvdna vurdojuvvo bissut maiddái jagiid 2026-2028 áigge mearálažžan, golaheaddjihaddeindeavssain go mihtida, árvvoštallama mielde sulaid 1–2 %:s. Maiddái reantodássi vurdojuvvo bissut sulaid dálá dásis. Eurohpa guovddášbáŋkku maŋimuš stivrenreanttuid lokten dáhpáhuvai čakčamánus 2023, man maŋŋá Eurohpá guovddášbáŋku lea geahpedan stivrenreanttu jeavddalaččat guovtti proseantta rádjai geassemánus 2025. Buori dilis fuolatkeahttá lea buorre doallat mielas, ahte inflašuvdna- ja reantodásiide váikkuhit - muhtumin jođánitge - geopolitihkalaš dáhpáhusat Eurohpás ja eará sajiin máilmmis.

Anára gieldda olmmošlohku lassánii ovddit jagi hárrái muhtun veardde, ja lei juovlamánu loahpas 7234 olbmo (2024 loahpalaš olmmošlohku lei 7224 olbmo). Gustovaš viessovátni ráddje goittotge ain min guovllu veagadaga ovdáneami. Barggolašvuohta lea gieldda guovllus ovdánan buori guvlui juo maŋimuš viđa jagi áigge. Bargguhemiid oassi lea geahppánan jagi 2020 17,8 % dásis 2025 jagi 8,9 %:ii. Maiddái guhkesáiggebargguhemiid mearri lea leamaš unnumin. Goittotge muhtun sajiin váillahuvvojitge geavadagas bargit, geain lea máhttu.

Vearroboađuid čoggon mearri maŋimuš ruhtadoallobajis lei oktiibuot sullii 18,8 miljovnna euro. Gielddavearru čoagganii sullii 0,1 miljovnna euro, giddodatvearru sullii 0,2 miljovnna euro ja oassi searvvušvearu sisaboađus lei sullii 0,5 miljovnna euro eanetgo lei árvvoštallojuvvon. Stáhtaossodagat čoagganedje jagis 2025 sullii 12,5 miljovnna euro, mii lei sullii 0,4 miljovnna euro eanetgo lei árvvoštallojuvvon.

Ollašuvvan nettoinvesteremat ledje sullii 5 miljovnna euro dásis, mii lei 2,9 miljovnna euro unnitgo lei plánejuvvon ee. ollašuvvan eanavuovdinvuoittuid dihte. Stuorámus ovttaskas investerenčuozáhat lei Anára sámegiel beaiveruoktu (sullii 1,5 miljovnna euro), mii gárvánii álgogeasis 2025. Dasa lassin vuollefitnodat Saariselkä Oy oktiisuddanproseassa oassin gielda osttii juovlamánus 2025 eatnamiid sullii 1,4 miljovnna euro gávpehattiin.

Gieldda ruhtadoallobajis lei sullii 0,1 miljovnna euro badjebáza, go álgoálgosaš bušeahtas lei sullii 0,6 miljovnna euro badjebáza. Jagi 2025 bušehttii ohccojuvvui geavahanekonomiija beallai oktiibuot 2 miljovnna euro lassemearreruhta, mas 1,4 miljovnna euro čuozai Čuvgehuslávdegoddái, 0,4 miljovnna euro Sadjebálvalussii ja 0,2 miljovnna euro Suoločielggi ovddidanruhtarádjui. Dasa lassin vuollefitnodatossosiidda dahkkojuvvui 2,2 miljovnna euro árvvugahččangirjen, de veardádallandohkálaččat bohtosa badjelmannan lei mearkkašahtti. Badjebáhcaga šaddamii váikkuhedje miehtemielalaččat earret eará eanageavahanbuhtadusat, sámegiela ja sámegiel oahpahusa stáhtadoarjaga lassáneapmi, ođđa giddodagaid olgguldas láigoboađut ja vearroboađuid ja stáhtaossodagaid buoret ovdáneapmi, go mii árvvoštallojuvvui. Maiddái buorre ekonomiija hálddašeapmi váikkuhii dillái, dasgo doaibmaboađut báhce sullii 2 miljovnna euro unnibun go nuppástuvvon bušeahtta lei. Kumulatiivvalaš badjebáza lassánii sullii 20,5 miljovnna euroi. Balánssa nana badjebáza dahká vejolažžan gieldaekonomiija mearrediđolaš ovddideami maiddái boahtteáiggis.

Maiddái Anára gieldakonseartna oppalašboađus jagis 2025 lei duhtadahtti dásis. Badjebáza čoagganii sullii 1,15 miljovnna euro ja konseartna kumulatiivvalaš badjebáza olai sullii 37,2 miljovnna euro dássái. Vaikko Inergia-konseartna gávpejohtu lassánii sullii 834 000 euro (+6 %) lei ruhtadoallobaji dáhpa sullii -400 000 euro. Ruhtadoallobaji bohtosii váikkuhedje goittotge geardelunddot gahččangirjemat ee. Northgrid fápmojohtasis ja pelletsa gárvvistanrusttegiin. Veardádallandohkálaččat boađusovdáneapmi lei govttolaš, sullii 100 000 euro.

Oppalašvuohtan go dárku, lea Anára gieldda ekonomalaš dilli stáđis ja čoggon badjebáhcagat addet dárbbu mielde gieldaekonomiijai vejolašvuođa ceavzit maiddái ekonomalaččat váddásut áiggiin. Maiddái gieldakonseartna ja dan ráhkadusaid mearrediđolaš ovddideapmi lea vejolaš.

Loahpas háliidan giitit Anára gieldda bargoveaga ja luohttámušolbmuid buori barggus jagis 2025!

Tommi Kasurinen
Gielddahoavda