Gielddahoavdda oppalašgeahastat

14.12.2023

GIELDDAHOAVDDA OPPALAŠGEAHČASTAT

Jagi 2023 lea hálddašan ekonomiija almmolaš eahpesihkkarvuohta. Ruošša fallehansoahti Ukrainai lea dagahan globála kriissa, mii lea váikkuhan mearkkašahtti láhkai maiddái Suoma ekonomiijai. Reantodássi lea gululdaga stáđásmuvvamin ođđa bajit dássái ja inflašuvdna ii čájet goittotge vel bissovaš njiedjama mearkkaid. Gieldaekonomiijai váikkuhit mearkkašahtti láhkai huksengoluid, energiija ja borramušgálvvuid hattiid divrumat. Erenomážit huksensuorgi lea gártan jođánit ruhtadanváttisvuođaide. Lea váidalahtti, ahte huksenindustriija heajos dilli ja alla reantodássi váttásmahttet ođđa visttiid buvttadeami Anára gielddas. Dat fas váikkuha čielgasit bargofámu oažžumii. Ekonomiija almmolaš hedjoneapmi joatkašuvvá dálá dieđuid mielde jagi 2023 loahpa rádjai. Ruhtaministeriija árvvoštallá, ahte ruhtadilli dássána jagi 2024 áigge ja juoba muhtin veardde buorrána, muhto einnostusas leat vel mearkkašahtti eahpesihkkarvuođat. Dás muitaluvvon ekonomalaš dili eahpesihkkarvuohta váttásmahttá boahttevaš jagiid gieldaekonomiija plánema ja geatnegahttá ráhkkanit maiddái dálá váddásut dillái.

Eahpesihkkarvuođas fuolakeahttá Anára gieldda ekonomalaš dilli lea bisson stáđisin ja maiddái lagaš áiggit  orrot leamen buorit. Dán dilis leage dehálaš vuodjut strategalaččat dehálaš prošeavttaid ollašuhttimii ja geahččat boahttevuođa máŋgga jagi plánenhorisonttain. Dáid osiin ekonomiija- ja doaimma plánemis lea vulgojuvvon das, ahte gieldda ekonomalaš dilli geahččaluvvo dollot dássedettolažžan maiddái lagašjagiid. Dálá eahpesihkkarvuođas fuolakeahttá dása addá jáhku vearroboađuid stuorát lassáneapmi, go mii lei ovddalgihtii jurddašuvvon, sihke positiivvalaš einnostusat guovllus galledeaddji mátkkálaččaid mearis ja barggolašvuođadili buorráneapmi gielddas. Árvaluvvo, ahte vearroboađut čoggojit jagi 2024 áigge sullii seammá veardde go jagis 2023. Stáhtaossodagaide vurdojuvvo juoba vehá lassáneapmi. Nappo jagis 2024 lea lohpi vuordit sullii 1 miljovnna euro sturrosaš badjelbáhcaga. Gieldda loatnamearri ii árvvoštallo, ahte dat lassána plánenáigodagas goittotge mearkkašahtti láhkai, muhto Avvila ja Anára ođđa skuvllaid leasing-vásttut leat fuomášahttit. Anára skuvlla buohta bargofámu váilun ja huksengoluid badjáneapmi buktet eahpesihkkarvuođa huksema áigetávvalii. Dálá dieđu mielde prošeakta goittotge gárvána plánejuvvon áigetávvalis. Nettoinvesteremat plánejuvvojit jagiide 2024–2026 gaskamearálaččat sullii 4,8 miljovnna euro jagis. Gaskamearálaš nettoinvesterenmeari bajida Čeavetjávrri skuvlavisti, mii gullá boahtte jagi investeremiidda, ja nuba nettoinvesterengolut jagi 2024 badjánit sullii 6,5 miljovdnii.

Lagašjagiid áigge gieldda doaimmas leat oidnosis eallinfámu ovddideapmi ja ealáhusráhkadusa máŋggabealagin dahkan. Dát oidno čielgasit maiddái gieldastrategiija ođasmahttimis, mii lea jođus, ja maiddái eallinfápmoprográmma beaivádanprošeavttas. Dan lassin gielda geavaha olu resurssaid buori oktasašbarggu sihkkarastimii Lappi buresveadjinguovlluin. Ođđa doaibmamálle ferte hábmet njuovžilin ja dakkár hápmái, ahte gieldalaččaid bálvalusat eai goittotge hedjon ovddibu ektui. Jagi 2024 áigge ráhkkanit maiddái almmolaš bargofápmo- ja fitnodatbálvalusaid sirdáseapmái stáhtas gielddaide jagi 2025 álggus. Bálvalusaid doaibmilvuođa ja jotkkolašvuođa galgá bastit sihkkarastit maiddái dán nuppástusdilis.

Anára gieldda doaibman ja ekonomiija leat ain nannosat dálá eahpesihkkarisvuođain fuolakeahttá. Háliidan giitit dás gieldda olbmuid ja guovllu buot doaibmasurggiid fitnodatdoalliid ja maiddái deattuhit mearrediđolaš ekonomiijaplánema ja čeahpes bargoveaga mearkkašumi Anára gieldda boahttevuhtii.

Tommi Kasurinen
gielddahoavda