Pedagoginen satutuntisuunnitelma

Ymmärtäväinen vaimo

Norjalainen kansansatu

Suunnitelmassa käytetty satua, joka löytyy WEILIN + GÖÖS:n Satusaari -kirjasarjasta.

Tarinaan lisättiin alku: Olipa kerran isäntä ja emäntä. He asustelivat mökissään metsän laidassa, ja pihassa olevassa navetassa heillä oli yksi lehmä. Lehmä antoi heille maitoa, ja maidosta he saivat ruuaksi voita, piimää ja juustoa. Lisäksi isäntä ja emäntä kalastelivat ja metsästivät. Heidän tarvitsi ostaa vain leipää ja suolaa.

Eräänä päivänä isännän ja emännän rahat olivat loppu. Murheissaan he päättivät. että lehmä pitää myydä ja rahoilla ostetaan ompelukone. Sillä voidaan ommella vaatteita, joita myydään niitä tarvitseville ja siten tienataan rahaa leipään, suolaan ja maitoon.

Tarina jatkuu kansansadun mukaan.

Tarinaa tiivistettiin seuraavasti: otettiin vaihtokaupoista pois vuohi ja hanhi. Eli isäntä vaihtoi lehmän hevoseen, hevosen sikaan, sian lampaaseen, lampaan kukkoon.

Tarvittavat: Maalarinteippi, tussi, aakkoset V-A-I-H-T-O-K-A-U-P-P-A, tietokirjoja, joissa on kuvia lehmistä, hevosista, sioista, lampaista ja kukoista. Värikynät ja alustat. Kuvat: isäntä, emäntä, lehmä, hevonen, sika, lammas, kukko, mökki, joki / järvi, kultarahoja. Värityskuvat: kerrostaloja / kultarahoja.

1. Kohtaaminen aulatiloissa

Jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kohdatuksi, keskusteluyhteys syntyy.

Kokoonnutaan piiriin. Vetäjä kyselee jokaiselta lapselta hänen nimensä, kirjoittaa sen maalarinteippiin ja antaa nimen lapselle kiinnitettäväksi näkyville. Välissä kerrataan yhteen ääneen heidän nimensä, joiden nimet ovat näkyvissä.

Jatketaan nimien selvittämistä ja kertaamista, kunnes kaikkien nimet ovat selvinneet.

Lasketaan osallistujien lukumäärä yhteen ääneen.

2. Toiminnan kautta tarinan maailmaan

Puretaan hallitusti jännitystä ja ylimääräistä toimintatarmoa, annetaan esimakua tarinan maailmasta sekä aktivoidaan tai annetaan tarinan ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja.

Aakkosjumppa: V – A – I – H – T – O – K – A – U – P – P – A

Jumpataan vain ensimmäisen kerran tulevat kirjaimet.

Pohditaan vaihtokaupan olemusta; miten eroaa kaupassa käymisestä? Kenen kanssa vaihtokauppaa voi tehdä? Kuka on joskus tehnyt vaihtokauppaa?

Katsellaan tietokirjoista lehmiä, hevosia, sikoja, lampaita ja kukkoja, ja keskustellaan siitä, miksi näitä eläimiä pidetään ja mitä nämä eläimet antavat ihmiselle.

Katsotaan kuvia, joissa eläimet ovat ”töissä”.

3. Hallittu siirtyminen tarinatilaan

Satumato

4. Ennakointia ja osallisuutta

Ennustetaan sadun tapahtumia (kansi)kuvan, nimen ja mahdollisesti muiden saatujen tietojen perusteella, lapset tuottavat ohjatusti tarinaan liittyviä elementtejä sekä lisäksi tässä kohdassa on vielä mahdollista aktivoida ja antaa tarinan ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja.

Kerrataan, mitä on saatu tietää tarinasta tähän mennessä (vaihtokauppa, lehmä, hevonen, sika, lammas, kukko).

Laitetaan esille hahmot isäntä ja emäntä.

Kysytään, mitä tarinassa voisi tapahtua. Pohditaan yhdessä.

Jokainen lapsi vuorollaan (esim. kaksi – kolme lasta kerrallaan) käy piirtämässä ja värittämässä puun tarina-alustaan. Vuoroaan odottavat lapset värittävät puolestaan kerrostalon / kultarahan. Satutunnin vetäjä kokoaa kerrostaloista kaupungin tarina-alustalle tai sen lähettyville, voi tehdä kerrostaloista yhden pilvenpiirtäjänkin.

Kysytään, mitähän tarinassa voisi tapahtua nyt kun tiedetään, että tarinassa on myös kaupunki. Keskustellaan.

Keskustellaan myös rahasta (ohjaajalla voisi olla ”kultakolikoita”, joita tarvitaan tarinan lopussa): mihin rahaa tarvitaan? Mitä tapahtuu, jos rahat loppuvat?

5. Tarina: jäsennysapuna kuvat, kysymykset ja kertaukset

Kerrottaessa / luettaessa tarinaa helpotetaan tarinan seuraamista kuvin, kysymyksin ja kertauksin.

 

Tarinan alkaessa satutunnin vetäjä piirtää / kiinnittää tarina-alustaan mökin ja joen / järven.

 

1. kertaus ja jatkoa ennakoiva kysymys, kun tarinan lähtökohdat ovat selvillä:

Olipa kerran X, joka…

Joka päivä X…

Ja mitähän sitten tapahtuu?

Tarinan alkuun lisättyjen kappaleiden jälkeen (kun on esitetty ajatus ompelemalla tienattujen rahojen käytöstä ruuan ostoon) tulee 1. kertaus ja kysymys: mitähän seuraavaksi tapahtuu?

Kysymykset:

• Kohdassa, jossa isäntä kohtaa miehen, joka on menossa kaupunkiin sikaa myymään, kysytään, mitähän seuraavaksi tapahtuu?
• Kohdassa, jossa nälkä alkoi vaivata isäntää ja kainalossa oli vain kukko, kysytään, miten isäntä saisi ruokaa syötäväkseen?
• Kohdassa, jossa naapuri lupaa isännälle sata kultarahaa, kysytään, onko sata kultarahaa paljon vai vähän?
• Kohdassa, jossa isäntä kertoo emännälle vaihtaneensa lehmän hevoseen ja hevosen sikaan, kysytään, suuttuukohan emäntä?
• Samaa kysytään kohdassa, jossa isäntä kertoo vaihtaneensa sian lampaaseen sekä sitten vielä, kun isäntä kertoo vaihtaneensa lampaan kukkoon ja vielä kerran, kun mies kertoo vaihtaneensa kukon ruokaan.
• Kohdassa, jossa emäntä toteaa isännän kertomuksen lopuksi, että tärkeintä on, että isäntä on tullut terveenä kotiin, kysytään, saiko isäntä sata kultarahaa naapurilta.

 

2. kertaus, kun tarina on kerrottu loppuun:

Kysellään lapsilta,

kenelle tarina tapahtuu,

missä ja milloin,

mitä päähenkilö tekee tarinan alussa?

Mitä sitten tapahtuu?

6. Koko ryhmän yhteinen kuva patsailla tapahtumat aloittavasta muutoksesta

Tehdään kuva, jossa on isäntä, emäntä ja heidän ympärillään mökki. Tehdään navetta ja navettaan yksi lehmä. Tehdään vielä lompakko (tyhjä rahasta) ja muutama puu metsän laitaan. Jos satutunnilla on runsaasti osallistujia, niin tehdään kaupunkiin kerrostaloja (esim. aikuisista).