Pedagoginen satutuntisuunnitelma

Aisopos: Jänis ja kilpikonna

Suunnitelmassa käytetty sadusta versiota, joka löytyy satujenlumo.net -sivustolta ja jonka on suomentanut vapaasti mukaillen Juhani Paaso.

Tarvittavat: maalarinteippi, tussi, aakkoset (K,I,L,P,A,J,U,O,K,S,U), tietokirja kilpikonnasta, värityskuvia metsän eläimistä (esim. orava, kettu, hiiri, pikkulintu, pöllö jne.), kuvat kilpikonnasta ja jäniksestä, kilparadan osia.

1. Kohtaaminen aulatiloissa

Jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kohdatuksi, keskusteluyhteys syntyy.

Maalarinteipillä on tehty lattiaan lähtöviiva. Asetutaan vierekkäin viivalle. Ohjaaja kysyy jokaisen nimen ja kirjoittaa sen teipin palaan ja antaa osallistujalle laitettavaksi rintamukseen näkyville. Käydään nimet läpi muutaman nimen välein yhteen ääneen.

Lasketaan yhteen ääneen osallistujien määrä (tilastointia varten).

Kerrataan säännöt. Lapsille: jos tarvitsee esimerkiksi käydä pissalla, pyytäkää omaa aikuista mukaan. Aikuiset: kirjasto vastaa sisällöstä ja varhaiskasvatuksen työntekijät pitävät huolen ryhmästä.

 

2. Toiminnan kautta kohti tarinan maailmaa

Puretaan hallitusti jännitystä ja ylimääräistä toimintatarmoa, annetaan esimakua tarinan maailmasta sekä aktivoidaan tai annetaan ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja.

Aakkosjumppa: K-I-L-P-A-J-U-O-K-S-U.

Katsotaan tietokirjasta kuvia kilpikonnista. Keskustellaan, onko joku nähnyt kilpikonnan ja jos, niin missä. Keskustellaan myös siitä, millaisia ominaisuuksia kilpikonnilla on (hitaus, pitkäikäisyys). Havainnollistetaan vauhtia, kokeillaan liikkua mahdollisimman hitaasti esim. rapukävelyasennossa.

3. Satumadon kyydissä tarinatilaan

Liikutaan kilpikonnien tapaan tarinatilaan.

4. Ennakointia ja osallisuutta

Ennustetaan sadun tapahtumia (kansi)kuvan ja nimen perusteella, ohjataan lapset tuottamaan kerronnassa tarvittavia elementtejä sekä voidaan vielä aktivoida tai antaa ymmärtämisessä tarvittavia taustatietoja.

Ennakointi

Kerrataan, mitä on saatu tietää tulevasta tarinasta: kilpajuoksu, kilpikonna. Pohditaan, ketkähän mahtavat juosta kilpaa ja kuinkahan siinä käy.

Taustatietojen aktivointi

Katsotaan eläinten jälkiä käsittelevästä tietokirjasta kuvia jäniksen jäljistä. Keskustellaan, kuka on nähnyt jäniksen jälkiä. Entä jäniksiä? Onko joku nähnyt jäniksen juoksemassa? Onko jänis hidas vai nopea?

Osallisuus

Kootaan ”kilparata”.

Osallistujat värittävät kuvia erilaisista metsän eläimistä: orava, kettu, hiiri, pikkulintu, pöllö jne. ja kiinnittävät eläimet tarina-alustaan.

 

5. TARINA: jäsennysapuna kuvat, kysymykset ja kertaukset

Kerrottaessa helpotetaan tarinan seuraamista kuvin, kysymyksin ja kertauksin

Kuvat: jänis ja kilpikonna

Kysymyksiä:

Kohta, kun kilpikonna suuttui ja haastoi jäniksen kilpasille, jälkeen kysytään: “Mitä tapahtuu seuraavaksi? Lähteekö jänis kilpasille?”

Kohdan “Jonkin aikaa juostuaan jänis katsoi taakseen” jälkeen kysytään, näkyykö kilpikonnaa. Mitähän jänis tekee?

Kohdan “Jänis nukahti auringon paisteeseen” jälkeen kysytään Missä kilpikonna on? Mitä tekee? Onkohan luovuttanut jo?

Kohdan “Hän kuuli metsän väen hurrausta ja arvasi, että kilpikonna oli pääsemässä maaliviivan yli” jälkeen kysytään, mitähän jänis nyt tekee?

Kertaukset:

1. kertaus kohdan “Niin kilpikonna ja jänis järjestivät kilpailun, jota koko metsän väki saapui seuraamaan” jälkeen.

2. kertaus (Kenelle tarina tapahtuu? Missä ja milloin? Mitä päähenkilö tekee tarinan alussa? Mitä sitten tapahtuu?) tarinan lopuksi.

 

6. Koko ryhmän yhteinen kuva patsailla tapahtumat aloittavasta kohdasta

Tehdään koko ryhmän yhteinen kuva kohdasta, kun rehvakas jänis ja vihainen kilpikonna ovat lähtöviivalla ja metsänväkeä on kilparadan varrella.