Áigáiboahtindoarjja

Áigáiboahtindoarjja lea olbmo dahje bearraša vealtameahttun
áigáiboahtima maŋimuš sihkkarasti ovdu.
Áigáiboahtindoarjja lea dárkkuhuvvon eallindiliide,
mas eará boađut dahje várit eai reahke govttolaš eallingoluide.
Áigáiboahtindoarjaga mieđiheapmi vuođđuduvvá

sihke ”áigáiboahtindoarjaga heivehanrávvagiidda” maid Anára sosiála- dearvvasvuođalávdegoddi lea nannen
 
Go áigáiboahtindoarjja lea maŋimuš doarjjahápmi,
lea ohcci geatnegasvuohta ohcat daid sosiáladorvoovdduid maiddai
 sus lea vuoigatvuohta, nugo bargguhisvuohtadorvvu, oahppodoarjaga,
ealáhatovdduid dahje ássandoarjaga.

Juos ovdasaji ovdduid oažžun ádjána, sáhttá áigáiboahtindoarjaga
mieđihit ovddu vuostá ruovttoluottabearramiin.
Áigáiboahtindoarjja čohkiida vuođđo-,
dievasmahtti- ja eastadeaddji áigáiboahtindoarjagis.
 
Áigáiboahtindoarjaga ohcan
Áigáiboahtindoarjja ohccojuvvo jogo čálalaččat dahje
áššehasfitnama olis sosiáladoaimmahagas.
Ohcanskoviid oažžu sosiáladoaimmahaga vuordinlanjas ja kansliijas.
Jos it leat dikšon áššiid ovdal sosiáladoaimmahagas
dahje dus lea eallindili dihte muhtin sierra dárbu doarjaga
ohcamii áigáiboahtindoarjjaáššiin, lea buorre ahte várret áiggi sosiálabargi lusa.
Suinna sáhtát ságastallat ja ohcat čovdosiid eallindili buorideapmin.
Áigáiboahtindoarjjaohcamušaid gieđahallanáigi lea sullii 7 árgabeaivve.
Jođálmahtát ohcamuša gieđahallama doaimmahemiin
ohcamuša ja maiddái čuvvosiid boađuin ja áigáiboahtindoarjagii
vuoigadahtti goluin ohcamuša fárus. 
Lea dehalaš guođđit ohcamuša gieđahallamii
sosiáladoaimmahahkii dan mánotbaji áigge,
masa doarjja ohccojuvvo. Omd.
geassemánnui doarjaga sáhttá ohcat 1.6.-30.6. gaskasaš áigge.
 
Doarjaga mearrašuvvan
Áigáiboahtindoarjja rehkenasto kaleandarmánotbajis,
muhto erenomáš sivas sáhttá doarjaga ohcat mánotbaji
guhkit áigái dahje máhccevaččat.
Vuoigatvuohta áigáiboahtindoarjagii ja doarjjamearri
čielggaduvvojit sosiáladoaimmahagas nu ahte
 dahkko rehkenastin, mas váldojit vuhtii ohcci bearraša
anus leahkki boađut ja várit ja geahpeduvvojit dain áigáiboahtindoarjagii
vuoigadahtti golut ja vuođđooasit .
Erohus čujuha mieđihuvvon áigáiboahtindoarjaga meari.
 
 
Mearrádus ja máksin
Áigáiboahtindoarjagis bargojuvvo álo čálalaš mearrádus
 ja dat sáddejuvvo áššehassii poastta fáro dahje addojuvvo
áššehasfitnama áigge.
Mieđihuvvon áigáiboahtindoarjja máksojuvvo ohcci
báŋkokontui dahje geavahuvvo áššehasain sohppon
áššehasa ovdanbuktin rehkegiid máksimii.
 
Nuppástusohcan
Juos áššehas lea mearrádussii duhtameahttun,
son sáhttá ohcat dasa nuppástusa mearreáigge
sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegottis.
Mearrádusa čuovusin leat álo nuppástusohcanrávvagat.

Áššehasas lea vejolašvuohta maiddái dihtoštallat
mearrádusa vuođustusaid njuolgga ovdduidgieđahallis
dahje sosiálabargis ovdal aitosaš nuppástusohcama
ja bivdit mearrádusa vuigema.
 
Skovit, maid sáhttá čálihit


 
Print icon print page
share page: