Inarin kunnan saamen kielistrategiaa viedään käytäntöön

10.09.2020

Inarin kunnan saamen kielistrategia hyväksyttiin valtuustossa 11.6.2020. Toimenpide-esityksiä viedään käytäntöön 2020-2021.

Inarin kunnan saamen kielistrategia (sisältäen saamelaisalueen kuntien yhteisen kielistrategian)

Saamelaisalueen kuntien yhteisen saamen kielistrategian laadinta on kuntien omasta aloitteesta alkanut kehittämistoimi, jolla pyritään vahvistamaan saamen kielen asemaa kuntien palveluissa ja toteuttamaan paremmin saamen kielilakia. Kielistrategian laatijaksi palkattiin vuonna 2019 Oikeusministeriön rahoituksella hanketyöntekijä, joka laati yhteistyössä kaikkien kuntien ja saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja saamelaiskäräjien asiantuntemusta hyödyntäen esityksen kielistrategiaksi. Jokainen kunta käsittelee vuoden 2020 aikana strategian omalta osaltaan ja mahdolliset muutokset kootaan yhteiseksi asiakirjaksi, joka julkaistaan myöhemmin.

Anna Lumikivi aloittaa hanketyöntekijänä 21.9.

Inarin kunnassa saamen kielistrategiaa viedään eteenpäin hanketyöntekijän koordinoimana inarinsaamen, pohjoissaamen sekä koltansaamen kielien osalta. Hanketyöntekijänä Inarin kunnassa aloittaa 23.9.2020 Anna Lumikivi. Pohjoissaamenkielisten palvelujen kehittämistä vievät eteenpäin Utsjoen ja Sodankylän kuntien osalta hanketyöntekijä Leena Niska ja Enontekiön kunnassa hanketyöntekijä Tytti Valkeapää.

Saamenkielisten palveluiden tarpeen kasvu

Saamelaisalueen kunnat järjestävät useita saamenkielisiä palveluita, ja niillä on paljon yhteisiä haasteita saamenkielisten palvelujen järjestämisessä ja saamenkielisten työntekijöiden rekrytoimisessa. Toisaalta kunnissa on kaivattu kunkin kunnan erityisolosuhteisiin ja kielitilanteisiin sopivia työkaluja saamenkielisten palvelujen kehittämiseen.

Kaikissa saamelaisalueen kunnissa on huomattu saamenkielisten palveluiden tarpeen kasvu viime vuosina. Kasvu näkyy erityisesti lapsiperheiden käyttämissä palveluissa, ja heijastelee laajemmin asennemuutosta sen suhteen, että yhä useampi saamenkielinen tuntee kielelliset oikeutensa ja haluaa käyttää palveluja saamen kielillä.

Kuntalaiskyselyssä tuli ilmi, että saamenkieliset kuntalaiset kaikissa saamelaisalueen kunnissa haluaisivat käyttää nykyistä enemmän palveluja saameksi. Samaan aikaan saamenkieliset työntekijät vastasivat kaikissa kunnissa haluavansa tehdä enemmän töitä saameksi.

Saamen kielistrategia sisältää kaikille kunnille yhteisiä ja tarkemmin jokaisen kunnan erityispiirteisiin soveltuvia toimenpide-esityksiä, joita viedään käytäntöön vuosien 2020-2021 aikana.

Lisätietoja Inarin kunnan osalta:

Anne-Marie Kalla

Viestintä-ja yhteistoimintapäällikkö

anne-marie.kalla@inari.fi

p. 040 723 0697

Esimerkkejä kaikkia kuntia koskevista toimenpide-ehdotuksista:

  • Kunta tarjoaa aktiivisesti mahdollisuutta saamenkieliseen asiointiin kysymällä asiakkaalta, millä kielellä hän haluaa käyttää palvelua. Mahdollisuuksien mukaan lisätään tieto kielestä esimerkiksi kunnan asiakasrekisteriin.

  • Työntekijöillä on selkeä ohjeistus siihen, miten asiakkaan kielitaustaa kysytään.Kunta tuo toimipisteissään ja nettisivuillaan selkeästi esiin, ketkä työntekijät puhuvat saamea. Kielitaito voi olla näkyvillä esimerkiksi nettisivuilla, merkillä työpisteen ovella ja sähköpostin allekirjoituksessa.

  • Kunta tiedottaa aktiivisesti siitä, mitä saamenkielisiä palveluita kunnassa on tarjolla. Viestinnässä voidaan huomioida esimerkiksi videoilla se, että kaikki saamenkieliset ikäihmiset eivät lue tai kirjoita saamen kieliä. Kuntalaisten tavoittamiseksi tiedottamisessa hyödynnetään saamenkielistä mediaa. Tiedottamisessa otetaan huomioon toimialarajat ylittävät palvelukokonaisuudet elämäntilanteiden mukaan, erityisesti lapsiperheet ja ikäihmiset.

  • Kunta huolehtii, että saamenkielisellä kuntalaisella on tieto saamenkielisestä palvelupolusta kokonaisuutena eli vaihe vaiheelta etenevät ohjeet siihen, missä vaiheessa asiointia ja kenelle saamenkielisen palvelun tarpeesta kerrotaan. Palvelupolussa huomioidaan myös tulkkauksen palvelupolku niissä palveluissa, joissa ei ole saamenkielisiä työntekijöitä.

  • Kunnat tekevät jokaiselle toimialalle saamelaisten kielellisten oikeuksien perehdyttämissuunnitelman ja valmistelevat siihen liittyvät kirjalliset materiaalit.Huolehditaan, että kaikilla kunnan työntekijöillä on ajantasainen lista käytössä olevista tulkeista ja kääntäjistä, ja selkeät ohjeet näiden palvelujen tilaamiseen.

  • Jos palvelussa on sekä saamen- että suomenkielisiä työntekijöitä, huolehditaan, että kaikki suomenkieliset työntekijät, mukaan luettuna keikkatyötä tekevät, tietävät saamen kieliin liittyvistä työjärjestelyistä eli esimerkiksi siitä, kenelle kielitaitoiselle työntekijälle saamenkielinen asiakas ohjataan.