Albma olbmot - Oikeita ihmisiä

23.06.2020 - 31.03.2021
Alkaa 09:00 - Loppuu 17:00

Suomeksi alempana

Guovddážis leat Deanu čázádaga ássit, muhto govat leat maiddái Anáris, Eanodagas, Soađegilis, Gárasavvonis, Jielleváris, Várjjagis ja Álaheaivuonas. Čájáhusa namma speadjalastá eamiálbmogiid vuogi gohčodit iežaset olbmui albma olmmožin.

Pekka Sammallahti lea beakkán eandalii bargguinis sámegielain ja kultuvrrain. Son lea Oulu universiteahta emeritusprofessor, ja ain nana váikkuheaddji sámegielaid buorrin. Sammallahti dovdosamos duojit leat su sámegiela sátnegirjjit. Son lea riegádan Helssegis, muhto ássan beali eallimisttis Veahčakis Ohcejogas. Čuovgagovven lea čuvvon Sammallahti mielde jo 50-logus ja dan son lea árben áhkustis, roavvenjárgalaš čuovgagovvejeaddji Hildur Larsonis. Su viellja lea riikkaidgaskasaččat beakkán čuovgagovvejeaddji Pentti Sammallahti. Sammallahti lea lágidan priváhta čájáhusaid Anáris (2013), Roavvenjárggas (2015), Oulus (2015) ja Heahtás (2016) ja oassálastán oktasaš čájáhusaide Münchenis (2011), Pariissas (2011), Helssegis (2016) ja Kuopios (2016). Lassin Sammallahti lea čájehan govaidis Guossáma Luonddugovva -dáhpáhusas (2015) ja Camera Borealis -dáhpáhusas Anáris (2016).  Dujiin fuopmášahtti lea ovttas Antti Haatajain almmustahtton duodji “Tuulessa Roihuava maa” (Tammi 2017), mii oaččui gudnemáinnašumi Jagi luonddugirji -gilvvus j. 2017.

Čájáhusa kuráhtorin lei Marja Helander. Helander lea dovddus čuovgagovvadáiddár, gii maŋimuš jagiid lea viiddidan barggus oanehisealligovaid dahkamii. Sámemusea Siida lea buvttadan čájáhusa.

***

Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Näyttelyn nimi heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi.

Pekka Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamen kielten ja kulttuurin parissa. Hän on Oulun yliopiston emeritusprofessori, ja edelleen vahva vaikuttaja saamen kielien hyväksi. Sammallahden tunnetuimpia töitä ovat saamen kielten sanakirjat. Hän on kotoisin Helsingistä, mutta asunut puolet elämästään Utsjoen Vetsikossa. Valokuvaus on kulkenut Sammallahden mukana jo 50-luvulta ja periytyy isoäidiltä, rovaniemeläiseltä valokuvaajalta Hildur Larssonilta. Hänen veljensä on kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja Pentti Sammallahti.

Kuvistaan Pekka Sammallahti on pitänyt yksityisnäyttelyitä Inarissa (2013), Rovaniemellä (2015). Oulussa (2015) ja Hetassa (2016) sekä osallistunut yhteisnäyttelyihin Münchenissä (2011), Pariisissa (2011), Helsingissä (2016) ja Kuopiossa (2016). Lisäksi Sammallahti on esitellyt kuviaan Kuusamon Luontokuva -tapahtumassa (2015) ja Camera Borealis -tapahtumassa Inarissa (2016). Teoksista merkittävin on yhdessä Antti Haatajan kanssa julkaistu teos "Tuulessa roihuaa maa" (Tammi 2017), joka sai kunniamaininnan Vuoden luontokirja -kilpailussa v. 2017. 

Näyttelyn on kuratoinut Marja Helander. Helander on tunnustettu valokuvataiteilija, joka viime vuosina on laajentanut työskentelyään lyhytelokuvien pariin. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida.

Print icon Tulosta sivu
Jaa tämä sivu: