Saamen kielistrategia-blogi: Kieliharjoittelijan mietteitä saamen kielten opiskelusta

30.03.2021

Saamen kielistrategia- hankkeessa on ollut koltansaamen kieliharjoittelija ajalla 15.-19.3.2021. Hän on Soile Ratavaara-Peltomaa, Inarin kunnassa Ivalossa työskentelevä opettaja, joka on tämän kuluvan lukuvuoden opiskellut Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa koltansaamen kieltä ja kulttuuria. Tässä Soilen ajatuksia saamen kielten opiskelusta vieraana kielenä. Teksti on kirjoitettu koltansaameksi ja alla myös suomeksi. Valokuva: Tero Titoff


Lij-a jeärmmai mättʼtõõttâd sääʹmǩiõl veeʹres ǩiõllân?

Jieʹnnǩiõl miârktõõzz oummu identiteeʹtt vueʹssen jeäʹt ânnʼjõžääiʹj vännšuku, leša täujja kõõjjât, lij-a jeärmmai mättʼtõõttâd minoriteʹttǩiõlid mâʹte sääʹmǩiõlid veeʹres ǩiõllân. Tuʹrǧǧee-a täk mättʼtõõđi tuʹššen sij ääiʹj, go sij ǩiččlâʹtte haʹŋǩǩeed sääʹmǩiõl tääid? Možât siʹjjid leʹčči äukkjab ââʹnned seämma ääiʹj ekonomia mättjemčiâssin.

Arggjieʹllmest kooll näggtõõzz, što mõn diõtt õõlǥči mättjed sääʹmǩiõlid, go puk oummu silttee da fiʹttje juʹn riikk väʹlddǩiõl leʹbe kuuitâǥ eŋgglõsǩiõl. Nuʹbben säärnat, što veeʹres kiõl silttõs õõlǥči leeʹd nuʹtt vueʹǩǩeš da miâlggâd tiiudlaž ouʹddelgo tõn vuäitt kuddnalla äuʹǩǩeed. Täk tuõttâm jie leäkku piõggâst roʹttjam, a jiõččan ǩiõččlâsttmõõžž mieʹldd da mäŋgg ǩiõlltuʹtǩǩeeʹji miõlâst uuʹccbõs joouk ǩiõli seeiltummuš lij taarblaž.

Teâđast historiaalʼlaž da õhttsažkååddlaž määin vaikkte sääʹmǩiõli statuʹsse da oummi vuäiʹnlmid. Ij leäkku nuʹtt kuʹǩes äiʹǧǧ täʹst, go ij leämmaš ni lååʹpp mainsted säämas ouddmiârkkân škooulâst. Täʹbbe ǩiõll-lääʹǩǩ täʹǩǩad määŋgnallšem sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid, leša kuuitâǥ väʹldd- da minoriteʹttǩiõl lie kõskkneez kuʹǩǩen õõut-tässʼsaž statuuzzâst.

Ǩiõl ââʹnet kulttuur tuulkin da tõn pääiʹǩ lij vääžnai seʹrdded õutstõõzz jieʹllemvueʹjj ooudårra. Jõs haaʹlad tobddõõttâd jälstempirrõʹsse Sääʹmjânnmest, lij hääʹsǩ mättʼtõõttâd muäʹdd luâttsääʹn säämas da mååjjmed, go hoʹhssai mieʹll, jieʹǧǧ leʹbe jääuʹr. Tâʹl mättai še ođđ aaʹššid sokk-ǩiõli pirr. Tääzz ij taarbâž tiiudlaž ǩiõlltääid.

Juõʹǩǩnalla sääʹmǩiõllsaž oummu tuʹǩǩee, jõs occnjaš kåitt mainsted säämas siʹjvuiʹm. Jiõčč leäm vuäǯǯam mäŋgg naʹzvaanid da taaurõõžžid nu´t-a. Go sääʹmǩiõl silttummuš puârran, täʹst lij äuʹǩǩ, jõs ååcc mättʼtõõttâm- leʹbe tuejjpääiʹǩ. Vuäitt piâssâd håʹt mâka ekonomiaškoouʹle  hieʹlǩeld.

Muu ǩiõččlâsttmõõžž mieʹldd sääʹmǩiõli mättʼtõõttmõš lij taʹrjjääm muʹnne nuʹtt kuärǥ go še ääuʹǩ, lââʹssen õõmšummšid di kattjid. Vuäʹmm särnnamvueʹjj mieʹldd “muu ǩiõl raaj lie muu maaiʹlm raaj”. Ǩiõli veäkka vuäitt âʹte veeideed teâttmõõžž da čuõvtõõzz maaiʹlm da jiijjâs pirr.


Onko järkevää opiskella saamea vieraana kielenä?

Äidinkielen merkitystä yksilön identiteetin osana ei nykyään väheksytä, mutta usein kysytään, onko järkevää opiskella vähemmistökieliä, kuten saamen kieliä, vieraana kielenä. Tuhlaavatko nämä opiskelijat vain  aikaansa yrittäessään hankkia saamen taitoja. Ehkäpä heille olisi hyödyllisempää käyttää sama aika taloustiedon oppitunteihin.

Arkielämässä kuulee usein väitettävän, että miksi pitäisi oppia saamen kieliä, kun kaikki kuitenkin osaavat ja ymmärtävät maansa enemmistökieltä tai ainakin englantia. Toisaalta sanotaan, että vieraan kielen osaaminen pitäisi olla niin sujuvaa ja lähes täydellistä ennen kuin sitä voi todella hyödyntää. Nämä väitteet eivät ole tuulesta temmattuja, mutta omien kokemusteni mukaan ja monien kielentutkijoiden mielestä vähemmistökielten säilyttäminen on tarpeellista.

Tietystikin historialliset ja yhteiskunnalliset syyt vaikuttavat saamen kielten asemaan ja ihmisten näkemyksiin. Ei ole kovinkaan kauan aikaa siitä, kun ei ollut edes lupa puhua saameksi esimerkiksi koulussa. Nykyään kielilaki takaa monenlaisia saamenkielisiä palveluja, mutta kuitenkin enemmistö- ja vähemmistökielten statukset ovat keskenään kaukana tasa-arvoisesta tilanteesta.

Kieltä pidetään usein kulttuurin tulkkina ja sen kautta on tärkeää siirtää yhteisön elämäntapaa eteenpäin. Jos haluaa tutustua asuinympäristöönsä Saamenmaalla, on hauskaa opetella muutama luontosana saameksi ja hymyillä, kun huomaa mellan (mieʹll), jängän (jeäʹǧǧ) tai järven (jäʹurr). Silloin oppii myös uusia asioita sukukielistä, eikä siihen tarvita täydellistä kielitaitoa.

Yleensä saamenkieliset ihmiset innostuvat, jos yrittää vähänkin jutella saameksi heidän kanssaan. Olen saanut monia ystäviä ja tuttavia tällä tavalla. Kun saamen kielen taito paranee, siitä voi olla myös hyötyä opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa. Saattaa vaikka päästä opiskelemaan taloustieteitä helpommin.

Kokemukseni mukaan saamen kielten opiskelu on tarjonnut minulle niin iloa kuin hyötyä, lisäksi joskus myös ihmettelyjä ja epäilyjäkin. Vanhan sanonnan mukaan “kieleni rajat ovat maailmani rajat”. Kielten avulla voi ikään kuin laajentaa tietämystään paitsi maailmasta, myös itsestään.

Print icon Tulosta sivu
Jaa tämä sivu: