Beaivedikomávssut
Gieldda beaivedivššus čuvvojit sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa
áššehasmávssuin addojuvvon lágas dárkkuhuvvon beaivedikšomávssuid
vuođustusat ja mearit.
Beaivedikšomávssut rehkenastojit proseantaossodahkan
bearraša boađuin. Smávimus berrojuvvon beaivedikšomáksu
1.8.2008 rájes lea 21 euro ja alimus 233 euro mánotbajis.
Bearraša boađut almmuhuvvojit sierra boahtočilgehusskoviin,
mii máhcahuvvo mildosiiguin beaivedikšoohcamuša
fárus beaivedikšundoaimmahahkii.
BearašsturrodatBearraša sturrodat rehkenastojuvvo
vánhemiiguin ja eará fuolaheaddjiiguin (rabas-/náittoslihttu)
ja singuin oktasašdállodoalus ássi agivuloš mánáid lohkumeari mielde.
Boađut mat eai vuhtii váldojuvvo Mánáidruhta, máná dikšundoarjja,
ássandoarjja, lápmásiiddoarjja, bárteoaju vuođul máksojuvvon
buohccedikšun- ja dutkangolut, soalddáha ruhtaveahkki, soahtelassi,
oahpporuhta, rávesolbmuidskuvlendoarjja, oahppodoarjaga ássanlassi,
studerema dihte máksojuvvon veahkkeruđat ja eará seammasullasaš doarjagat,
bearašdikšuma goluid buhtadusat ja maiddái mánáid ruoktodikšuma doarjja.
Boađuid geahpádussan váldojit vuhtii máksojuvvon ealihanveahkit
gv. bearraša olggobeali mánáide ja duođalaš bearašgaskavuođain
boahtti seammasullasaš golut ja dáluealáhagat.
Juos bearaš ii almmut boađuid, berrojuvvo áššehasmáksolága
7a § mielde alimus beaivedikšomáksu. Divvun ná mearrašuvvan
máksui ii bargojuvvo máhccevaččat almmá sierra vuođustusaid haga,
muhto máksu divvojuvvo easkka das maŋŋá, go boahtodieđut leat
doaimmahuvvon beaivedikšundoaimmahahkii.
MánotbadjemáksuBeaivedivššu mánotbadjemáksu berrojuvvo
dábálaččat ovttanuppelogi kaleandarmánotbajis doaibmanjagi (1.8.-31.7.) áigge.
Beaivedikšomávssu sáhttá bearrat 12 mánotbajis,
juos mánná lea divššus doaibmanjagi (1.8.-31.7)
buot mánotbajiin ja mánná lea eret beaivedivššus
doaibmanjagi áigge eará sivas go buohcuvuođa dihte
eanemustá ¾ mánotbadjemávssu vuođustussan leahkki
mánnosaš dikšunbeivviid mearis.
(Omd. juos mánná lea dábálaččat divššus 5 beaivve vahkus
(20 dbv/mb) sáhttá 12. mánotbaji mávssu bearrat dalle,
go mánná lea olles doaibmanjagi áigge eret beaivedivššus
15 beaivve dahje uhcit).
Eretorrunbeivviid rehkenastimis váldojit vuhtii
dušše ovddalgihtii almmuhuvvon eretorrumat.
Beaivedikšomáksu rehkenasto bearraša
oktiirehkenaston bruttoboađuin.
Päivähoitomaksut (Suomenkielinen sivu)
|
Bearraša
|
Boahtorádjá,
|
Alimus
|
|
sturrodat
|
euro mánotbajis
|
máksinproseanta
|
|
|
|
|
|
2
|
1099
|
11.5
|
|
3
|
1355
|
9.4
|
|
4
|
1609
|
7.9
|
|
5
|
1716
|
7.9
|
|
6
|
1823
|
7.9
|
Juos bearraša sturrodat lea stuorát go guhtta,
bajiduvvo mávssu mearrideami vuođustussan
leahkki boahtorádjá 107 euroin guđege čuovvovaš
bearraša agivuloš máná vuostá.
Bearraša vuosttas mánnán gehččojuvvo álo
nuoramus beaivedikšobálvalusaid geavaheaddji mánná.
Nuppi ja das eanet máná máksu mearrašuvvá nuoramus
máná rehkenaston ollesbeaivedivššu mávssu ektui.
• Ollesbeaivedivššu máksu: bearraša sturrodaga mielde
mearrašuvvan máksinproseantta dárkkuhan euromearri
gaskamearálaš mánotbadjeboađu dan oasis,
mii manná badjel minimabruttoboahtorájá.
Ollesbeaivedivššus berrojuvvon mávssu eanemusmearri
nuoramus divššus leahkki mánás lea 233 euro mánotbajis.
Máksu lea ovtta máná vuostá. Juos máksu lea máná ektui
uhcit go 21 euro, máksu ii berrojuvvo.
• Gaskamearálaččat badjel 5 h, muhto eanemustá 7 diimmu
bistán ollesbeaivedivššus berrojuvvo 80 % ollesbeaivedivššu mávssus
(dikšunáigi eanemustá 35h/vahkku/gaskam.)
• Eanemustá 5 diimmu/bv. bistán oassebeaivedivššus berrojuvvo 60 % ollesbeaivedivššu mávssus.
Bearaš galgá soahpat dikšunáiggis ja vejolaš nuppástusain
ovddalgihtii beaivedikšunhoavddain dahje bearašbeaivedikšojođiheaddjiin.
Nuppi mánás, gii lea beaivedivššus, berrojuvvo
seamma máksu go vuosttas mánás.
Alimus máksinluohkás nuppi mánás berrojuvvo
eanemustá 210 euro /mb ollesbeaivedivššus.
Juohke čuovvovaš mánás mearriduvvon mánotbadjemáksu
lea 20 proseantta nuoramus máná mávssus.
Jeavddalašeretorrumis mieđihuvvon vuoládus
Juos mánná lea jotkkolaččat ja jeavddalaččat eret
beaivedivššus oasi kaleandarmánotbajis, váldojuvvo
mávssu sturrodaga mearridettiin vuhtii mánnosaš
dikšunbeivviid gaskamearálaš lohkumearri.
Máksu vuoliduvvo 4 % guđege eretorrunbeaivve vuostá,
man galgá vuhtii váldit. Eretorrumat beaivedivššus 1-2 mánotbaji
áigge eai vel vuoigadahte mávssu vuolideapmái.
Eretorrun galgá leat mánnosaččat jotkkolaš.
Gaskamearálaš dikšunbeivviid dásásman áigodahkan
lea 3 mánotbaji. Jotkkolaš fásta eretorrumiin galgá soahpat
ovddalgihtii beaivedikšunhoavddain dahje bearašbeaivedikšojođiheaddjiin,
gii bargá beaivedikšomearrádusa.
Sohppojuvvon dikšunbeivviid galgá almmuhit dikšunbáikái
ovddalgihtii bargovuorrolisttá doaimmaheami oktavuođas,
goittotge uhcimustá 1 vahku ovdal.
Vuorrodikšuma dikšunbeaivvit šaddet čuovvovaččat:
Okta dikšunbeaivi lea gaskamearálaččat 8 h/bv. ja eanemustá 10 h/bv.
Juos dikšunbeaivve guhkkodat manná badjel 10 h,
rehkenasto dikšunáigi guovtte dikšunbeaivin.
Eretorrumiid váikkuhus beaivedikšomáksui
Mánotbadjemáksu berrojuvvo maiddái eretorrunbeivviin,
čuovvovaš spiehkastagain: 1. juos mánná lea buozalmasa
dihte eret beaivedivššus buot kaleandarmánotbaji doaibmanbeivviid,
máksu ii berrojuvvo olláge,
2. juos mánná lea buozalmasa dihte eret beaivedivššus uhcimustá oktanuppelogi (11) doaibmanbeaivve kaleandarmánotbajis, máksun berrojuvvo bealli mánotbadjemávssu mearis,
3. juos mánná lea eret beaivedivššus eará sivas go buozalmasa dihte kaleandarmánotbaji buot beivviin, máksun berrojuvvo bealli mánotbadjemávssu mearis.
Fuom !
Juos vánhemat almmuhit máná gaskaboddosaš eretorrumis čálalaččat beaivedikšobáikái uhcimustá 2 vahku ovdal ja eretorrun bistá uhcimustá 1 vahku (7 bv.) máksu ii berrojuvvo gv.áiggis ( sos.ldg. 10.06.98 § 58). Om. dieđut doaimmahuvvojit rehketmáksimii beaivedikšobáikkis/beaivedikšundoaimmahagas, gos leat maiddái oažžumis gárvves almmuhanskovit. Čálalaš almmuhusa sáhttá bargat maiddái omd. šleađgapoasttain.
Beaivedikšomávssu dárkkisteapmi ja boahtodieđuid almmuhangeatnegasvuohta Beaivedikšomáksu mearriduvvo ovdanbuktojuvvon boahtoduhtosiid vuođul doisttážii. Dikšunmávssu sáhttá dárkkistit
• juos bearraša boađut dovdomassii nuppástuvvet, bearraša sturrodat rievdá dahje gustojeaddji njuolggadusat ja mearrádusat nuppástuvvet
Bearaš galgá almmuhit beaivedikšohovdii dahje bearašbeaivedikšojođiheaddjái čálalaččat (mildosiiguin) dieđuid nuppástusain, mat váikkuhit mávssu sturrodahkii. Juos mávssu mearrideami guoskevaš mearrádus lea vuođđuduvvan áššehasa dahje su ovddasteaddji addin boastto dieđuide, sáhttá mávssu vuiget máhccevaččat.
Sos. ja dearvv. fuolahusa áššehasmáksolága 11 § mielde sosiálafuolahusa bálvalusain mearriduvvon mávssu sáhttá guođđit bearatkeahttá dahje dan sáhttá vuolidit, juos olbmo ealihangeatnegasvuođa, áigáiboahtoovdduid dahje fuolahuslaš oainnuid vuhtii váldimiin dasa lea sivva. Dárkilut dieđuid addá beaivedikšunhoavda dahje bearašbeaivedikšunjođiheaddji.
Beaivedikšomávssuid boahtorájáid euromearit ja maiddái beaivedikšomávssuid euromearit dárkkistuvvojit juohke nuppi jagi almmolaš dienasdásseindeavssa ja sosiála- ja dearvvasvuođadoaimma haddeindeavssa nuppástusaid mielde. Indeavssain dárkkistuvvon euromearit bohtet fápmui dárkkistusjagi čuovvovaš jagi borgemánu vuosttas beaivve.
Bearranmáksu, máksinávžžuhus ja ádjánanreantu Máksinávžžuhusa sáddemis berrojuvvo 5 euro. Juos máksu ii máksojuvvo, sáddejuvvo rehket bággobearranvirgeoapmahačča bearramii. Ádjánanreantu lea Suoma báŋkku nannen čujuhanreantu (3.3.1995/301).
Dikšungaskavuođa álgin ja nohkan Beaivedikšomáksu berrojuvvo beaivedikšomearrádusas nannejuvvon divššu álginbeaivemeari rájes. Juos ođđa dikšungaskavuohta álgá dahje máná dikšun nohká gaskan kaleandarmánotbaji, máksun berrojuvvo bearrašii mearriduvvon mánotbadjemáksu nu ahte lea juhkkojuvvon doaibmanbeivviid ja gerdojuvvon dikšunbeivviid lohkumeriin.
Virgeoapmahaččaid diehtunoažžunvuoigatvuohta Juos áššehasmávssu mearrideaddji gielda dahje gieldaovttastupmi ii leat ožžon áššehasas doarvái ja luohtehahtti dieđuid mávssu mearrideami várás, lea sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa virgeoapmahaččas vuoigatvuohta oažžut nuvttá ja čiegusindoallannjuolggadusaid eastekeahttá diehtun buot áššehasa ekonomalaš sajádaga guoskevaš áššehasmávssu mearrideapmái gullevaš dárbbašlaš dieđuid ja čielggadusaid bargoaddis, bargguhisvuođakássas, ÁEL:s, ealáhatlágádusas, ruhtalágádusas ja eará ág. virgeoapmahaččain ded.
(láhka sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa áššehasmávssuin 3.8.1992/734 14 a §, láhka sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa áššehasmávssuin addojuvvon lága nuppástuhttimis 6.6.08)