Presidentti Niinistön vierailu 6.2. ja Inarin ajankohtaiset asiat

julkaistu: ti 07.02.2017 klo 07:07


Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 6.2.2017 tapaamisessa annetun muistion sisältö

 

Inarin ajankohtaiset asiat

 

Inarin kunta on useassa eri yhteydessä, mm. lausunnossaan hallituksen esityksestä eduskunnalle ILO:n yleissopimuksen 169 hyväksymisestä, tuonut esille huolensa siitä, että saamelaiskäräjälain mukainen saamelaismääritelmä ei ota huomioon riittävästi syntyperän merkitystä. Inarin kunta ei pidä oikeana sitä, että saamelaisiksi ei hyväksytä esim. kaikkia niitä saamelaista sukua olevia inarilaisia, jotka edelleen pitävät itseään saamelaisina. Erityisen huolestunut Inarin kunta on siitä, että polveutumisperustetta suunnitellaan vielä nykyisestä heikennettävän.

 

Olemme seuranneet huolestuneena pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelua. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sopimuksen sisällöstä on päästy yksimielisyyteen, mutta sopimusluonnoksen valmisteluun esim. saamelaisalueen kunnat eivät ole saaneet osallistua eikä niiden mielipidettä ole kysytty. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sopimuksella olisi vaikutusta myös kuntien toimintaan. Näin on, jos valmisteilla oleva sopimus on samankaltainen kuin se sopimusluonnos, josta kunta sai antaa lausuntonsa viimeksi vuonna 2006. Olisi toivottavaa, että laajakantoisissa myös kuntia koskevissa lain valmisteluissa toimittaisiin niin, että kunnat saisivat jo valmisteluvaiheessa tuoda esille näkemyksensä.

 

Eduskunta hyväksyi uuden kalastuslain vuonna 2015 (37/2015). Uutta lakia sovellettaessa vuonna 2016 huomattiin, että uusi kalastuslaki rajoitti merkittävästi paikallisten kalastusoikeuksia (lain 10 §). Eräät Lapin kansanedustajat ovat tehneet eduskunnalle lakialoitteen (LA 39/2016) lain muuttamisesta niin, että pohjoisten kuntien asukkaille annettaisiin oikeus saada omakustannusarvoa vastaavalla maksulla viehekalastuslupa. Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että lain muutoksesta ei tiennyt edes sitä soveltava Metsähallitus. Inarin kunta toivoo, että valtion tarkoituksellisena toimintatapana ei olisi heikentää pohjoisten kuntien asukkaiden oikeuksia.

 

Vuonna 1959 Suomen, Norjan ja silloisen Neuvostoliiton välillä sovittiin Inarijärven säännöstelystä ja mm. osallistumisesta ”toimenpiteisiin kalan viljelemiseksi”. Norjan kanssa säännöstelykorvauksista on sovittu kertakorvaus ja Venäjältä kunta sai vuosina 1983 - 2005 korvauksetta sähköä, jonka myyntitulot ohjattiin Inarijärven kalakantojen hoitoon. Vuoden 2005 jälkeen ei korvauksista ole päästy sopimukseen eikä Venäjä ole osallistunut Inarijärven säännöstelyhaittojen korvaamiseen. Asian hoito Suomessa on kuulunut maa- ja metsätalousministeriölle.

 

Inarin kunnan talous on yksi Suomen kuntien vahvimmista. Kunnan menoista yli 60 % osan muodostavat sosiaali- ja terveystoimen menot ja henkilöstöstä 44 % on näiden hallinnonalojen palveluksessa. Vuonna 2019 toteutettavaksi suunnitellun sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen myötä menot ja henkilökunta siirtyvät kunnalta pois. Alustavien laskelmien mukaan Inarin kunta on yksi uudistuksen voittajista. Kunnan suurimmaksi tehtäväksi jää sivistystoimen tehtävät ja kuntakonsernin johtaminen tulee olemaan nykyistä merkittävämmässä asemassa. Ilmeistä on, että Inarin ja kaikkien muidenkin kuntien toiminta ja talous ovat aivan perustavanlaatuisesti toisenlaiset kuin nyt.

 

Inarin kunta haluaa kunnioittavasti tuoda Teille, herra Tasavallan presidentti tiedoksi edellä olevat Inarin kunnan ajankohtaiset asiat.

 

Inarin kunta

Kommentointi

Otsikko:
Sähköposti:
Kommentti: