Lapin yliopisto koulutti naisjohtajia- Inarin kuntaan neljä eMBA-tutkintoa

julkaistu: to 28.09.2017 klo 09:00


Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut on täydennyskouluttanut kaksikymmentä lappilaista yksityisen sektorin tai julkishallinnon naisjohtajaa. Naisjohtajien eMBA-koulutusohjelma alkoi vuonna 2015 ja se päättyi todistusten jakoon 27.9.2017. eMBA on lyhenne sanoista executive Master of Business Administration. Opinnot kattavat myynnin, markkinoinnin, taloushallinnon ja johtajuuden tärkeimmät osa-alueet. Liikkeenjohdolliset opinnot tukevat organisaation liiketoimintasuunnitelmia ja strategioita. Inarin kuntakonsernista mukana oli neljä koulutettavaa, sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti, henkilöstösihteeri-suunnittelija Anne-Marie Kalla, ruokapalvelu liikelaitoksen johtaja Marika Liimatainen sekä Inarin Kiinteistöt Oy:n siivoustyön johtaja Marjo Tolonen. Inarin kunta tukee aktiivisesti henkilöstön mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen ja osaamisen lisäämistä alueella.

 

Koulutusohjelman tavoitteena oli edistää lappilaista elinkeinoelämää kehittämällä alueen naisjohtajien osaamista ja verkostoitumista. Koulutusta räätälöitiin opiskelijoiden taustaorganisaatioiden tarpeista käsin, mikä mahdollisti koko organisaation osaamisen sekä alueen liiketoiminnan kehittymisen. Koulutuksessa muiden muassa edistettiin ja parannettiin lappilaisen liikkeenjohdon strategista ja operationaalista johtamis-, liiketoiminta-, tasa-arvo- ja työhyvinvointiosaamista. Koulutus rakentui lähiopetuspäivistä, etäopiskelusta sekä käytännönläheisistä kehittämis- ja opiskelutehtävistä. Opetusmenetelmät olivat monimuotoisia, innovatiivisia ja osallistujien organisaatioita kehittäviä.

 

 

eMBA- koulutusohjelmassa opiskeli kaksikymmentä lappilaista yksityisen sektorin tai julkishallinnon edustajaa

 

Sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti teki lopputyön aiheesta ’Hyvinvointia ja terveyttä edistämässä – tavoitteena onnellinen inarilainen’. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata muutosprosessia, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (hyte) tulee poikkihallinnollinen, koko kunnan tehtävä nykyisen sosiaali- ja terveyskeskeisyyden sijaan. Prosessin myötä hyte -työstä tulee näkyvää ja suunnitelmallista. Tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien tehtäväksi. Hyte nähdään kunnan perustehtävänä ja sitä tulee tehdä poikkihallinnollisesti eri toimialojen yhteistyönä, kunnassa olevien yhteisöjen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Tutkimuksen tuloksina todetaan mm., että kunnan johtoryhmän tulee vastata hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä osana strategista johtamista, hyte tulee huomioida kuntastrategiassa sekä talous- ja toimintasuunnittelussa ja hyvinvointikertomuksessa tuotetaan jatkossa ajantasaista tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Myös asukkaiden osallisuutta kunnan toiminnan suunnittelussa halutaan lisätä ja kehittää.

 

Henkilöstösihteeri-suunnittelija Anne-Marie Kalla teki lopputyön aiheesta ’Sosiaalinen media ja Inarin kunta’ – johtajien asemoituminen sosiaalisen median viestintään’. Uusi kuntalaki (2015) painottaa kunnan tehtävää avoimen hallinnon ja kuntalaisia osallistavien käytäntöjen luomisessa. Hyötyäkseen tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaalisen median viestinnästä ja osallistumiseen laitettavista resursseista kunnan tulee selventää suhdettaan sosiaaliseen mediaan, ohjeistaa ja valtuuttaa verkkoviestijöitä paremmin sekä huolehtia toimialojen ja kuntakonsernin yhteisestä näkyvyydestä viestinnässä. Inarin kunnassa sosiaalisen median käyttöastetta voi kuvailla niin, että sitä käytetään 1) tiedotuskanavana kaikilla toimialoilla, 2) kiinnostuksen herättämiseksi kunnan toimintaa kohtaan joillain toimialoilla ja 3) todelliseen vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa vain yksittäisissä kokeiluissa. Sosiaalisen median suomat mahdollisuudet keskustelevan demokratian vahvistumiselle nähtiin hyvänä asiana, toisaalta korostettiin edustuksellisen demokratian merkitystä kunnan toiminnassa. Kunnan asioiden vuorovaikutteinen käsittely sosiaalisessa mediassa miellettiin ensisijaisesti luottamushenkilöiden tehtäväksi. Virkamiesten rooliksi hahmotettiin asioiden neutraali valmistelu. Luottamushenkilöiden nähtiin toimivan sosiaalisessa mediassa suurimmaksi osaksi virkamieskunnan tukena, kuntalaisten tarpeiden luotaajana ja toiveiden välittäjänä valmistelijoille.

 

Ruokapalvelu liikelaitoksen johtaja Marika Liimatainen teki lopputyön aiheesta ’Inarin kunnan Ruokapalvelu liikelaitoksen lähiruoan käytön lisäämistä edistävät ja hidastavat tekijät’. Käytännönläheinen tutkimus tarkastelee Inarin kunnan valtuustoon jätettyä aloitetta lähiruoan lisäämisestä muutosjohtamisen näkökulmasta. Tutkielman aineistona toimi mm. osallistuminen Paliskuntain yhdistyksen Pohjoista poroa ammattikeittiöön – hankkeeseen. Lähiruoan lisääminen oman kunnan ruokapalvelussa edellyttää päättäjien mukaan tuloa suunnittelutyöhön, elintarvikemäärärahojen lisäämistä, lähiruokastrategian laatimista, lähellä tuotettujen elintarvikkeiden hankintaa, paikallisten toimijoiden sitoutumista (toimitusvarmuutta) ja tuotekehitystä, henkilökunnan osaamisen päivittämistä sekä uuden reseptiikan kehittämistä.

 

Siivoustyön johtaja Marjo Tolonen teki lopputyön aiheesta ’ työhyvinvoinnin merkitys Inarin Kiinteistöt Oy:ssa. – henkilöstön näkökulma. Työhyvinvointia käsiteltiin seuraavien teemojen avulla: töissä viihtyminen ja ihmisten välinen kanssakäyminen, työn eettisyys ja työturvallisuus, johtaminen ja työn suunnittelu, tiimityö ja muutokseen valmistautuminen henkilöstön ideoilla. Työelämän murrosvaiheessa viestinnän roolit ja vastuut ovat muuttuneet huomaamatta. Silti johdolla ja esimiehillä on keskeinen rooli, mutta rinnalle on noussut henkilöstön vastuu ottaa selvää, kysyä, osallistua ja saattaa ajatuksensa muiden tietoon. Työhyvinvoinnin suunnitelmallisella kehittämisellä vahvistetaan työn voimaannuttavia piirteitä, kuten yhteisöllisyyttä eli sosiaalista pääomaa ja työntekijän psykologista pääomaa ja saadaan työpaikalla hyvinvointia aikaan. Nämä ovat tutkitusti yhteydessä sitoutumiseen, työhyvinvointiin, suorituskykyyn ja jopa sairauspoissaolojen sekä masennuksen ilmenemisen riskiin. Nuoret painottavat hyvää työilmapiiriä yhtenä työpaikan valintakriteerinään. Tulevaisuudessa hyvinvointi on yksi kilpailukriteeri rekrytoinnissa.

 

Koulutusohjelman vastuuopettajina toimivat professori Susan Meriläinen ja yliopistonlehtori Pikka-Maaria Laine Lapin yliopiston johtamisen oppiaineesta. Koulutuksen laajuus oli 90 opintopistettä ja koulutus kesti kaksi ja puoli vuotta. Naisjohtajien eMBA-koulutuksen rahoitti pääosin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston tuella (ESR-rahoitus). Työnantajat, kuten Inarin kunta osallistuivat koulutuksen rahoittamiseen omien opiskelijoidensa osalta.

Kommentointi

Otsikko:
Sähköposti:
Kommentti: